LEHTIKUVA
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen osallistui viime viikon torstaina PerusNaiset Helsinki ry:n järjestämään Piritori-tapahtumaan Helsingin Vaasanpuistikossa. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa huumerikollisuudesta, turvallisuudesta ja alueen tilanteesta.
Sörnäisten metroaseman edustalla sijaitseva Vaasantori eli niin sanottu Piritori on pitkään ollut tunnettu päihteiden käyttöön liittyvästä häiriökäyttäytymisestä sekä huumerikollisuudesta.
Niemisen mukaan huumausaineisiin liittyvä rikollisuus on muuttunut viime vuosina aiempaa näkyvämmäksi ja kansainvälisemmäksi. Hänen mukaansa viranomaiset tunnistivat ongelmia jo vuosia sitten, mutta niistä ei puhuttu julkisuudessa riittävän avoimesti.
Helsingin poliisi on sittemmin varoittanut huumerikollisuuden kansainvälistymisestä, ulkomaisten rikollisverkostojen vahvistumisesta sekä ulkomaalaisten kasvaneesta osuudesta huumausaineiden katu- ja verkkomyynnissä. Niemisen mukaan kehityksen ensimerkit olivat nähtävissä jo vuosia aiemmin.
Tuolloin Suomea johti Sanna Marinin hallitus ja sisäministerinä toimi vihreiden Maria Ohisalo, joka oli samalla myös helsinkiläinen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Sisäministeri Ohisalo totesi Ylen Ykkösaamun haastattelussa marraskuussa 2020, että ”täytyy tunnistaa se, ketkä rikoksia tekevät, ketkä oireilevat rikoksin” sekä ”puuttua rikollisuuden juurisyihin”.
Marraskuussa 2020 Helsingin poliisi varoitti alaikäisten huumausainerikollisuuden kasvusta, nuorten rekrytoinnista rikollisuuteen sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustuksesta tietyissä rikoksissa.
– Erityisesti huumausaineiden myyntiepäilyissä ja ryöstörikoksissa maahanmuuttajataustaiset alaikäiset ovat yliedustettuina, rikoskomisario Marko Forss totesi poliisin tiedotteessa.
Samassa tiedotteessa poliisi kuvasi ilmiötä seuraavasti:
– Valtaosalla helsinkiläisnuorista menee hyvin, mutta pieni osa nuorista oirehtii ja tekee rikoksia. Joidenkin kohdalla ongelmat ovat kasautuneet aiempaa enemmän. Oirehtivista nuorista osa on ulkomaalaistaustaisia.
Poliisin marraskuussa 2020 julkaisema tiedote perustui poliisin havaintoihin rikollisuuden kehityksestä, eikä siinä käsitelty yksittäisiä rikostapauksia.
Julkisessa keskustelussa kuitenkin korostui tuolloin usein nuorten ”rikoksella oirehtiminen” sekä rikollisuuden taustalla olevien syiden tarkastelu.
– Kehitys oli havaittavissa. Oli kuitenkin niin, että asiaan ei tuolloin haluttu poliittisesti puuttua eikä negatiivisia muutoksia tuoda julkisuuteen. Asiaa siis mielestäni peiteltiin tarkoituksella, ja viranomaisten oli vaikea puhua, koska ongelmaa ei haluttu nähdä. Poliisina meidän piti pitää julkisesti yllä yleistä turvallisuuden tunnetta, eikä ilmiöistä puhuttu julkisesti, Nieminen sanoo.
Kuusi vuotta myöhemmin rikospoliittinen painopiste on muuttunut. Rikoksella oirehtimisen sijaan keskusteluissa ovat korostuneet rikosvastuu, jengirikollisuuden torjunta, rikosperusteiset maastapoistot sekä poliisin toimivaltuuksien vahvistaminen.
– Tilanne muuttui selkeästi tämän hallituksen aikana. Nyt perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen ja poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen aikana on tapahtunut vahva suunnanmuutos tähän kokonaisuuteen. Rikostilanteesta ja niiden taustasyistä puhutaan, ja tämä hallitus tekee todella paljon uudistuksia antaakseen viranomaisille lisää työkaluja ja resursseja. Maahanmuuton aiheuttamat haitalliset ongelmat ovat kaikkien nähtävissä rikostilastoissa, ja poliisi pystyy nyt tekemään paremmin toimenpiteitä muun muassa palauttamisiin liittyen kuin vihervasemmistolaiseen aikaan. Tästä on tullut paljon kiitosta, hän sanoo.
Nieminen korostaa näkyvän poliisivalvonnan merkitystä alueilla, joilla huumeiden käyttö ja siihen liittyvä rikollisuus näkyvät katukuvassa.
– Poliisin näkyvällä valvonnalla on suuri merkitys. Viranomaisten läsnäolo rauhoittaa alueita, mutta lisää samalla myös puuttumista rikoksiin, joissa esimerkiksi huumekauppaa käydään ja huumeita käytetään. Tämä tulee näkymään myös sitten osaltaan rikostutkinnassa. Kiinnijäämisriskistä on pyrittävä pitämään huolta ja on pystyttävä puuttumaan mahdollisimman laajasti eriasteisiin rikoksiin, Nieminen sanoo.
Helsingin poliisi on viime vuosina lisännyt näkyvää valvontaa Kurvin ja Vaasanpuistikon alueella. Poliisi on kertonut tehostaneensa alueella valvontaa, hälytysvalmiutta, rikostutkintaa sekä rikosperusteisia maastapoistoja huumausaineisiin liittyvien häiriöiden vuoksi.
Niemisen mukaan erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on panostettava.
– Järjestäytyneeseen rikollisuuteen on panostettava vahvasti, sillä huumekauppa on kansainvälistä rikollisuutta ja leviää omilla lonkeroillaan sitten kansallisille markkinoille haitta- ja lieveilmiöiden kanssa. Lasten ja nuorten huumeidenkäytön estäminen on äärettömän tärkeää, ja siksi huumausaineiden kauppaa, myyntiä, välittämistä ja valmistamista on pyrittävä estämään mahdollisimman tehokkaasti, hän sanoo ja lisää:
– Huumeisiin liittyy aina rikollisuutta, joka näkyy muun muassa väkivalta- ja omaisuusrikoksina. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle monin tavoin.
Piritori-tapahtuma herätti Niemisessä myös laajempia ajatuksia suomalaisesta huumetilanteesta.
– Tämä oli aina hieman surullista, että meillä on vastaavia Vaasanpuistikkoja, joissa huumausaineiden sekä päihteiden aiheuttamat ongelmat konkretisoituvat näkyville ja leimaavat aluetta. Kyse on kuitenkin ihmisistä, joilla on vakavia riippuvuusongelmia.
– On kuitenkin hyvä, että paikkoihin jalkaudutaan rohkeasti eikä ummisteta silmiä. Ikävistäkin asioista pitää pystyä puhumaan julkisesti, jotta niihin voidaan etsiä ratkaisuja.
Erityisesti yksi tapahtumassa käyty keskustelu jäi Niemisen mieleen.
– Yksi havainto oli, että huumeet ovat kaikkien yhteiskuntaluokkien ongelma. Edes muuttamalla et enää niitä pakoon pääse. Tämä tuli hyvin esille yhdessä keskustelussa, kun Piritorin laidalta eräs henkilö muutti uuteen paikkaan levottomuuksia takia. Huumeongelmaa esiintyi kuitenkin myös uudessa naapurustossa, hän sanoo ja tarkentaa:
– Tämä kertoo vain siitä, että yhä useampi tavallinen työssäkäyvä käyttää huumeita esimerkiksi vapaa-ajallaan. Tätä tukevat myös THL:n jätevesitutkimukset ja niistä tehdyt havainnot kokaiinin käytön lisääntymisestä.
THL:n mukaan stimulanttihuumeiden, kuten amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin, yhteenlaskettu käyttö on yli nelinkertaistunut Suomessa vuosina 2012–2024. Kokaiinin käyttö painottuu erityisesti eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin, joissa sen käyttö on ajoittain ylittänyt jopa amfetamiinin käytön.
Nieminen peräänkuuluttaa myös nykyistä nopeampaa hoitoon pääsyä ja viranomaisten yhteistyötä.
– Olen puhunut paljon nopeasta hoitoonpääsystä akuuteissa tilanteissa, ja tätä vieroittamiseen liittyvää työtä tulee tehdä entistä painokkaammin yhteistyössä eri viranomaisten kesken. Tähän tulee osoittaa myös tahtotilaa ja taloudellisia resursseja.
Poliisina työskennellyt Mira Nieminen osallistui viime viikon torstaina PerusNaiset Helsinki ry:n järjestämään Piritori-tapahtumaan Helsingin Vaasanpuistikossa.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-Naiset Helsinki ry:n Piritori-tapahtumassa osallistujat keskustelivat torstai-iltana muun muassa huumeongelmasta, terveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta. Vaasanpuistikkoon saapui noin sata kansalaista.
Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.
Keskusrikospoliisi epäilee ruotsalaisen Foxtrot-verkoston pyörittäneen laajaa huumekauppaa Suomessa. Poliisi on takavarikoinut tutkinnassa lähes 300 kiloa huumeita, ja Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n mukaan verkoston johtaja Rawa Majid eli Kurdikettu oleskelee Iranissa hallinnon suojeluksessa.
Helsingin poliisin mukaan alaikäisten osuus huumausainerikoksissa ja törkeissä huumausainerikoksissa on kasvanut voimakkaasti. Epäiltyjen alle 18-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuodessa. Huumeisiin liittyvissä tilausrikoksissa palkkiot jäävät usein saamatta, mutta velat lankeavat aina maksuun.
Rattijuopumus on yhä useammin huumerattijuopumusta. Sekakäyttö, alfa-PVP ja muuttuva päihdekulttuuri tekevät ilmiöstä aiempaa vaikeammin tunnistettavan ja arvaamattomamman.
Pienet epäjärjestyksen merkit voivat olla alkusoittoa vakavalle rikollisuudelle, jos viranomaiset eivät puutu niihin ajoissa. Rikkinäisten ikkunoiden teoria muistuttaa, että näkyvä valvonta ja järjestyksen ylläpito ovat välttämättömiä työkaluja sosiaalipolitiikan rinnalla.
Kuluvalla viikolla uutisoitiin ulkomaalaistaustaisten rikollisten osuuden olevan peräti 80% keskusrikospoliisin tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa. Perussuomalaiset näkee huumetilanteen muuttuneen katastrofaaliseksi, johon on puututtava välittömästi. Puolue peräänkuuluttaakin aidon kokonaisratkaisun luomisen tärkeyttä.
Ulkomaalaisten rikollisten osuus on kasvanut jo 80 prosenttiin keskusrikospoliisin (KRP) tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa. KRP:n mukaan erityisesti ruotsalaisten rikollisten osuus on kasvanut huumejutuissa lyhyessä ajassa huomattavasti.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
