LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Rattijuopumus on yhä useammin huumerattijuopumusta. Sekakäyttö, alfa-PVP ja muuttuva päihdekulttuuri tekevät ilmiöstä aiempaa vaikeammin tunnistettavan ja arvaamattomamman.
Perusmuotoisista rattijuopumuksista yli 55 prosenttia on huumerattijuopumuksia. Vielä 2010-luvun alussa alkoholin osuus kaikista rattijuopumuksista oli 83 prosenttia, mutta nyt sen osuus on laskenut noin 57 prosenttiin.
Poliisihallituksen asiantuntijat Pasi Rissanen ja Mika Sutela tarkastelevat Poliisin Uutishuoneen Rattijuopumusrikollisuus – vanha rikostyyppi, uudet muodot -blogikirjoituksessa rattijuopumusrikollisuuden muuttunutta luonnetta erityisesti huumausaineiden näkökulmasta.
Huumeiden kirjo liikenteessä on laajentunut nopeasti. Amfetamiini on edelleen yleisin yksittäinen löydös, mutta tapaukset ovat yhä useammin sekakäyttöä, jossa verestä löytyy useita aineita samanaikaisesti. Bentsodiatsepiinit muodostavat keskeisen mutta usein huomiotta jäävän aineryhmän, vaikka niiden vaikutus ajokykyyn on merkittävä.
Uudet aineet, kuten alfa-PVP, lisäävät riskejä arvaamattoman käyttäytymisen kautta. Samalla kokaiinin yleistyminen työssäkäyvien keskuudessa murtaa perinteistä mielikuvaa rattijuoposta.
Rattijuopumusrikollisuuden kaksi muotoa eriytyvät myös maantieteen mukaan. Alkoholirattijuopumukset painottuvat maaseudulle ja taajaan asuttuihin kuntiin – paikkoihin, joissa auto on usein välttämätön liikkumisväline.
Huumerattijuopumukset puolestaan keskittyvät eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin, mikä vastaa THL:n jätevesitutkimusten havaintoja huumeiden käytön alueellisesta painottumisesta.
Erot näkyvät myös ajallisesti, sillä alkoholirattijuopumukset korostuvat kesäkuukausina, kun taas huumerattijuopumuksissa piikki ajoittuu alkuvuoteen, erityisesti tammikuuhun.
Alueellisesti tarkasteltuna positiiviset alkoholi- sekä huumaus- ja lääkeainetapaukset painottuvat Kaakkois-Suomeen, Lappiin ja Hämeeseen, ja tekijöistä noin 87 prosenttia on miehiä.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kommentoi Helsingin Sanomien artikkelia karusta tilanteesta Belgiassa, jossa huumausainerikollisuus on räjähtänyt käsiin. Tynkkynen huomauttaa, että vaikka Hesarin jutussa ei asiaa suoraan mainitakaan, on ongelman juurisyy helppo arvata.
Ruotsalaisen organisaation epäillään tuoneen Suomeen satoja kiloja huumausaineita. Paikalliset katujengit ovat levittäneet aineita eteenpäin asiakkailleen. Poliisin toimivalla kansainvälisellä ja kansallisella yhteistyöllä on ollut ratkaiseva merkitys kokonaisuuden selvittämisen kannalta.
Haaparannan ja Tornion välinen rajanylityspaikka on Pohjois-Suomen vilkkain. Vuosittain rajan ylittää suuntaan tai toiseen lähes 12 miljoonaa ajoneuvoa. Raja on yhä vahvemmin myös huumeiden läpikulkureitti Suomen markkinoille. Ruotsalaisjengit käyttävät hyväkseen rajan lapsia ja nuoria, jotka helpon rahan toivossa syrjäytyvät suurkaupunkien kasvattien lailla.
Kuluvalla viikolla uutisoitiin ulkomaalaistaustaisten rikollisten osuuden olevan peräti 80% keskusrikospoliisin tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa. Perussuomalaiset näkee huumetilanteen muuttuneen katastrofaaliseksi, johon on puututtava välittömästi. Puolue peräänkuuluttaakin aidon kokonaisratkaisun luomisen tärkeyttä.
Ulkomaalaisten rikollisten osuus on kasvanut jo 80 prosenttiin keskusrikospoliisin (KRP) tutkimissa törkeissä huumausainerikoksissa. KRP:n mukaan erityisesti ruotsalaisten rikollisten osuus on kasvanut huumejutuissa lyhyessä ajassa huomattavasti.
Viikon suosituimmat
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi Helsingin käräjäoikeuden eilen antamaa päätöstä, jossa se hylkäsi niskoittelusyytteet kahta Elokapinan mielenosoittajaa vastaan ja katsoi, ettei poliisilla ollut toimivaltaa määrätä Mannerheimintien ajokaistan sulkenutta mielenilmausta päättymään.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
