Elinkeinoelämän keskusliitto

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.

Yritykset suunnittelevat investointejaan vuosiksi eteenpäin. Kun verosäännöt vaihtuvat hallituksesta toiseen, luottamus katoaa ja investoinnit suuntautuvat muualle. Hallituksen yhteisöveron alennus on siksi enemmän kuin pelkkä numero. Se on signaali valtion vakaudesta.

Sebastian Tynkkynen nostaa Facebookissa esiin tutkimuksen, joka osoittaa ruokalähettialustojen työntekijöiden olevan Ranskassa lähes kokonaan maahanmuuttajia ja suurimman osan heistä peräti laittomasti maassa oleskelevia. Tynkkynen kritisoi kehitystä, jonka hän näkee uhaksi suomalaisille työehdoille ja yhteiskunnan yhtenäisyydelle.

Hallitus esittää yrityksille kuuden kuukauden lisäaikaa vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin keskeisten velvoitteiden käyttöönottoon. Siirtymäaika ulottuisi 27. maaliskuuta 2027 saakka, ja sen myötä esimerkiksi kestävyysmerkintöjen ja ympäristöväittämien pitäisi vastata uuden viherpesudirektiivin vaatimuksia vasta tuosta ajankohdasta alkaen.

Suomessa ulkomaalaistaustaisten työttömyys on selvästi korkeammalla kuin kantaväestön, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vaatii silti työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvattamista. Samaan aikaan EK on esittänyt myös kotihoidon tuen leikkaamista tai rajaamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää linjan.

Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kritisoi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vaatimusta massamaahanmuutosta ja pitää sitä yritysten näkökulmasta loogisena lyhyen tähtäimen voitontavoittelun kannalta. Rydman toteaa, että tietämättömien ja pieniin palkkoihin tyytyvien maahanmuuttajien tuonti parantaa katteita, mutta pidemmällä tähtäimellä se ei palvele edes yritysten etua.