PS ARKISTO
Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.
Talousprofessori Matti Virén toteaa hallituksen ottaneen riihessä strategisen näkemyksen siitä, miten päästään mukaan talouskasvuun.
Riihen päätöksillä työn verotusta kevennetään kaikkiaan noin miljardilla eurolla. Mittavasta veroalepaketista Virén toteaa tuskin kenenkään olevan eri mieltä.
– Kaikille lienee jo selvää, että verotusta on Suomessa alennettava. Toimet alkavat konkreettisesti vaikuttaa viiveellä, mutta jo tässä kohtaa on tärkeää antaa rohkaiseva viesti työmarkkinoille siitä, että jo riittää.
Yhteisöveron aleneminen 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen on erityisen hyvä signaali yrityssektorille, Virén sanoo.
– Yritystoiminta on vahvasti eteenpäin suuntautuvaa, mutta nyt näyttää jo paljon paremmalta. Muutos on tuntuva, koska vielä vuonna 2023 yrityksillä ei juuri ollut toivoakaan verorasituksen kevenemisestä.
Yritysten verotuksen osalta Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa.
– Maailmalla, etenkin Yhdysvalloissa, on selkeästi nähtävissä trendi yritysten verotuksen alentamisesta, joten korkealla verotuksella olisi vaikea jatkossa operoida mukana. Ei ole mitään järkeä tehdä muutoksia verotukseen kaikkien muiden maiden jälkeen.
Etenkin vasemmisto-oppositiota Virén kehottaa katsomaan kauemmas Suomen rajoilta.
– Tunnutaan ajattelevan, että Suomi voisi vapaasti määritellä oman yritysverotasonsa. Totuus kuitenkin on, että sellaista vaihtoehtoa meillä ei enää ole.
Hallituksen päättämät kasvutoimet rahoitetaan menosäästöillä ja veronkorotuksilla. Esimerkiksi eräiden nautintoaineiden verotusta kiristetään. Samoin työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan sekä työnantaja- että työntekijäpuolelta.
Jatkoa ajatellen kolmannen sektorin toimijat, siis myös kansalaisjärjestöt, tulisi ottaa vahvemmin mukaan talkoisiin. Nyt kansalaisjärjestöt nauttivat verotuksessa muita toimijoita edullisemmasta asemasta yleishyödyllinen-luokittelunsa ansiosta. Virén pitää tilannetta outona.
– Koko kolmas sektori tulisi jatkossa ottaa mukaan talkoisiin siten, että toimintaan kohdistuu ainakin jonkinlainen verorasitus. Pidemmän päälle yhteiskunnassa ei voi olla verotuksellisesti kahden kerroksen porukoita: verotettavia ja verovapaita. Nyt kolmas sektori on vain mukana syömässä yhteisestä kuormasta ja arvostelemassa verotettujen verotuksen alhaisuutta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren avaavat äsken päättyneen kasvuriihi 2025:n antia.
Perussuomalainen kädenjälki näkyy vahvasti hallituksen eilen julkistetun puoliväliriihen päätöksissä. Massiivisten ansioveroalennusten lisäksi ruoan arvonlisäveroa lasketaan ja työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan entisestään.
Eduskunnan torstain kyselytunti sujui odotetusti puoliväliriihen veropäätösten merkeissä. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sai kertoa tuoreista verohelpotuksista sydämensä kyllyydestä. Varsinkin demareille tuntui ajatus pieni- ja keskituloisten veroalesta vaikealta käsittää.
Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.
Kansanedustaja Joakim Vigelius antaa täyden tukensa hallituksen puoliväliriihessä tehdyille päätöksille, jotka keventävät työn verotusta yli miljardilla eurolla ja karsivat määrätietoisesti epäolennaisia menoja.
Viikon suosituimmat
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Perussuomalainen Nuoriso kiittää hallitusta ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoa päätöksestä poistaa laittomasti maassa oleskelevien oikeus kiireettömiin terveyspalveluihin.
Lue lisää
Lue lisää
