Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.  Lue lisää >

Sanna Marinin (sd) hallituksen aikaan Suomessa tapahtui historian suurin reaalipalkkojen alennus, mutta ay-liike oli hiiren hiljaa. Sitten heti hallituksen vaihduttua Hakaniemessä alkoi hirveä huuto, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén ihmettelee.  Lue lisää >

Kiihtyvään tahtiin paisuva valtionvelka johtaa samalla myös korkomenojen kasvuun tulevina vuosina. Kasvu johtuu pitkälti siitä, että viime vuosina Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, Matti Virén varoittaa valtiontaloudelle tuhoisasta kierteestä, jossa uusi velka on aina entistä kalliimpaa.  Lue lisää >

Suomalaisen peruskoulun tason romahtamisesta on puhuttu paljon viime aikoina, mutta mikä tilanne on korkeakoulujen puolella?  Lue lisää >

PERUSASIAA | Suomen Perusta -ajatuspaja julkaisee WOKE-kirjan, jossa kirjoittajat pohtivat, mitä tämä eriskummallinen liike tavoittelee.  Lue lisää >

Suomessa on lukemattoman paljon kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta on lähes yksinomaan julkisten avustusten varassa. Yhdistykset haalivat vuosittain kasaan satojen miljoonien eurojen avustuspotin. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen huomauttaakin, että nykyään Suomessa alkaa jo olla helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. – Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja vaikka työllistää omat kaverit, Rantanen sanoo.  Lue lisää >

Samaan aikaan kun Suomessa kauhistellaan massiiviseksi paisunutta valtion velkaa, Yleisradio laskeskelee koko lystin tarkoittavan vain kahta kahvikupposta päivässä. Mutta lukuja voi pyöritellä toisinkin päin.  Lue lisää >

Suomessa on tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat lähes yksinomaan julkisen rahoituksen varassa. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen toiminta on lipsunut aggressiivisen lobbauksen ja politikoinnin puolelle – ja väärinkäytöksiä ja rikosepäilyjäkin on nähty. Yhdistystoiminnassa liikkuu löysää rahaa, joka houkuttaa siipiveikkoja ja hämärämiehiä. Taloustieteen professori Matti Virén herättelee keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta...  Lue lisää >

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi äskettäin kirjan Kaksitoista talouden periaatetta, jonka on kirjoittanut taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Talousprofessori huomauttaa, että taloudessa tarvitaan nyt todellisia ratkaisuja. – Poliittinen järjestelmä näyttää epäonnistuneen, eli päätöksiä lykätään aina yksi vaalikausi eteenpäin.  Lue lisää >

Hurjasti kallistuvat hinnat näkyvät nyt niin ruokakaupan kassalla, asumiskuluissa kuin bensapumpullakin. Yleisradio on samaan aikaan nostanut esille puhuvia päitä vakuuttamaan kansalle, että näin pitää ollakin, eikä verotusta saa alentaa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén huomauttaa, että Ylelle annettujen lausuntojen taustalla on tosiasiassa ilmastopolitiikkaan ja vihreään politiikkaan liittyviä tarkoitusperiä. – Kai veropolitiikassa pitää huomioida muitakin asioita kuin...  Lue lisää >

Inflaatio eli ostovoiman heikkeneminen ja siitä seuraava hintojen nousu kurittaa nyt kovalla kädellä tavallista kansalaista. Inflaatio iskee niin ruokakaupan kassalla, asumiskuluissa kuin bensapumpulla. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén esittää että taustalla on globaaleja ongelmia sekä hallituksen suuruudenhullu ilmastopolitiikka korkeine energian kustannuksineen. Virén tyrmääkin Saarikon yrityksen vierittää syytä inflaatiosta Putinin niskoille.  Lue lisää >

Suomen julkinen talous on syöksykierteessä. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin mukaan Suomi on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut markkinataloudesta siirtymätaloudeksi, jossa julkisen sektorin menot hipovat 60:ta prosenttia bruttokansantuotteesta, bruttoveroaste on yli 50 % ja maan velkasuhde jo yli 80 % BKT:sta.  Lue lisää >

Näennäisesti korkealle kohonnut työllisyysaste ei anna aihetta suuriin riemunkiljahduksiin, kun samanaikaisesti otetaan vertailuun lukuja veronmaksajien kustantamista työttömyysetuuksista sekä etuuksien saajista. Työttömyyden hoito käy veronmaksajille erittäin kalliiksi. Pelkästään maaliskuussa työttömyysetuuksiin hupeni 377 miljoonaa euroa.  Lue lisää >