LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaiset kotitaloudet käyttävät asumiseen poikkeuksellisen suuren osan tuloistaan. Vuokralla asuvien asumismenotaakka on kansainvälisessä vertailussa OECD-maiden korkeimpia. Samalla omistusasuntojen hinnat ovat painuneet alaspäin viime vuosien aikana.
Eurostatin tilastojen mukaan suomalaiset käyttävät asumiseen selvästi EU-keskiarvoa enemmän, lähes 29 prosenttia kulutusmenoistaan. OECD:n asumistietokannan perusteella vuokralla asuvien mediaaniasumismenotaakka on Suomessa korkein: noin 32 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.
Tilastokeskuksen mukaan asumismenot rasittavat erityisesti pienituloisia, ja köyhyysriskissä elävillä kotitalouksilla asumismenot vievät usein yli 40 prosenttia tuloista.
Suomi on EU-maiden joukossa poikkeus: asuntojen hinnat ovat polkeneet paikallaan tai laskeneet samaan aikaan, kun suurimmassa osassa EU:ta ne ovat nousseet selvästi. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat laskeneet vuoden 2022 hintahuipuista selvästi.
Helsingissä lasku on ollut jopa kymmeniä prosentteja joillakin alueilla, samalla kun monissa muissa Euroopan maissa hinnat ovat pysyneet nousu-uralla.
Tilanne on markkinatalouden logiikan kannalta erikoinen. Kun omistusasuntojen hinnat laskevat, tavallisesti vuokrataso seuraa perässä tai asuminen siirtyy omistusasumiseen. Suomessa vuokrat ovat joustaneet vain vähän, eivätkä halventuneet hinnatkaan ole lisänneet omistusasumista.
Asumisen ongelmien taustalla on järjestelmä, joka on kasvanut vuosikymmenten aikana lähes hallitsemattomaksi: yleinen asumistuki.
Vuonna 2012 yleistä asumistukea maksettiin noin 181 000 ruokakunnalle ja menot olivat 605 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä saajia oli jo 382 000 ruokakuntaa ja menot noin 1,6 miljardia euroa. Kaikki asumistuet ja asumismenoihin kohdistuvat etuudet yhteen laskettuna Suomi käyttää asumistukeen yli 2,6 miljardia euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan myös esimerkiksi asumismenoihin kohdistuva perustoimeentulotuki.
Arviolta noin joka kymmenes suomalainen kuuluu ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea. Järjestelmästä on muodostunut pysyvä osa monien kotitalouksien tulonmuodostusta, mikä lisää riippuvuutta tulonsiirroista ja vaikeuttaa irtautumista pienituloisuudesta.
Taloustieteessä asumistuen vaikutuksesta vuokratasoon on käyty vilkasta keskustelua, mutta perusmekanismi on selvä. Kysyntätuki tarjontarajoitteisilla markkinoilla nostaa hintoja. Samuli Hiekan ja Matti Virénin tutkimuksessa havaittiin, että asumistuki nosti vuokratasoa 10–25 prosenttia Turun seudulla. Kun julkinen tuki kattaa osan vuokrasta, se ylläpitää vuokratasoa korkeammalla kuin mitä markkinat muutoin sallisivat. Järjestelmä, joka luotiin suojelemaan pienituloisimpia, on käytännössä toiminut myös vuokratason ylläpitäjänä.
Asumistuen voimakas kasvu ajoittuu erityisesti 2010-luvulle. Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallituksissa asumistukea ei leikattu, vaan järjestelmä laajeni edelleen muun sosiaaliturvan mukana.
Koronavuosina 2020–2021 menot kasvoivat entisestään, kun hallitus painotti kulutuksen tukemista ja turvaverkkojen vahvistamista ilman, että asumistuen markkinavaikutuksia arvioitiin.
Petteri Orpon johtama hallitus aloitti suunnanmuutoksen. Hallitusohjelmaan kirjattiin noin 363 miljoonan euron säästöt yleisestä asumistuesta, jotka astuivat voimaan vaiheittain vuoden 2024 alusta.
Keskeisiä muutoksia olivat perusomavastuuosuuden nosto 42 prosentista 50 prosenttiin, korvausasteen lasku 80 prosentista 70 prosenttiin sekä ansiotulovähennyksen poistaminen. Vuoden 2025 alusta yleistä asumistukea ei enää makseta omistusasuntoihin. Muutos ei koske eläkkeensaajan asumistukea, mutta se ohjaa omistusasujia pois yleisen asumistuen piiristä.
Muutosten tavoitteena on paitsi valtiontalouden tasapainottaminen myös asumistuen kannustinvaikutusten korjaaminen. Tukijärjestelmä oli muodostunut niin laajaksi, että se heikensi työnteosta saatavaa hyötyä ja osaltaan piti yllä korkeaa vuokratasoa kasvattamalla tuettua kysyntää.
Asumismenojen paradoksi ei kuitenkaan selity pelkästään asumistuella. Taustalla vaikuttavat myös korkea energian hinta, rakentamisen kustannustaso, yhtiövastikkeiden nousu korjausvelan purkautuessa sekä kiinteistöverotus. Näiden tekijöiden yhtäaikainen nousu on kasvattanut etenkin kaupunkiasumisen kokonaiskustannuksia.
Asuntojen hintojen laskua vauhditti korkojen nopea nousu vuosina 2022–2023. Se iski poikkeuksellisen kovaa juuri Suomeen, jossa asuntolainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia ja kotitalouksien velkaantumisaste on korkea. Korkojen nousu nakersi omistusasujien maksukykyä, mikä painoi hintoja alas erityisesti kasvukeskuksissa.
Tilanne kuvaa rakenteellista ongelmaa. Järjestelmä tukee kuluttamista asumiseen, mutta ei kasvata kotitalouksien asuntovarallisuutta. Osa asumistuesta valuu vuokranantajille korkeampina vuokrina, omistusasuntojen arvo laskee tai polkee paikallaan ja asumismenojen osuus kotitalouksien tuloista pysyy kansainvälisesti verrattuna korkeana.
Orpon hallituksen asumistukileikkaukset ovat askel oikeaan suuntaan, mutta lähes kolmen miljardin euron tukijärjestelmää ei pureta yhden hallituskauden aikana. Asumistukitilastot osoittavat, että nykyinen kehitys ei ole pitkällä aikavälillä kestävä kotitalouksien tai valtiontalouden kannalta.
Pystyykö Suomi rakentamaan asuntopoliittisen kokonaisuuden, jossa asuminen ei vie kohtuutonta osaa kotitalouden tuloista? Vastaus riippuu siitä, uskaltavatko tulevat hallitukset jatkaa aloitettua linjaa vai palataanko kasvattamaan tukia ja veronmaksajien taakkaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Huoneenvuokralainsäädäntö uudistuu syyskuun alussa 2026. Muutokset lyhentäisivät vuokranantajan irtisanomisaikaa osassa vuokrasuhteita ja toisivat uuden ”erittäin painava syy” -perusteen vuokrasopimuksen purkamiselle. Helsingin kaupungin asunnot Oy pitää esitystä pääosin kannatettavana.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ottaa kantaa entisen vasemmistoliiton puheenjohtajan, Telan väistyvän toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen eiliseen ulostuloon, jonka mukaan maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kestä sitä tällä menolla. Seppänen muistuttaa perussuomalaisten jo pitkään sanoneen, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on totaalisen remontin tarpeessa.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Suomen nykyisenkaltainen sosiaaliturvajärjestelmä vetää puoleensa sen kaltaista maahanmuuttoa, joka väistämättä muodostuu rasitteeksi julkiselle taloudelle. Perussuomalaiset esittää tulevaisuuden ratkaisuksi kansalaisuusperusteista sosiaaliturvan mallia, jolla järjestelmän väärinkäytöksiä on mahdollista estää.
Viikon suosituimmat
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Lue lisää
Lue lisää
