
Oikeusministeri Meri turvaa tuomioistuinten toimintaa – lisäbudjetissa lähes 7 miljoonaa euroa oikeuslaitokselle
Tuomioistuinten ja syyttäjien saama lisärahoitus käytetään oikeudenhoidon ruuhkien purkamiseen.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallituksen uudistus voi siirtää jopa 5 000–6 000 rikosasiaa vuosittain pois tuomioistuimista ja vapauttaa resursseja vakavampien rikosten käsittelyyn.
Lakivaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä koskien hallituksen esitystä, joka laajentaisi sakkomenettelyn käyttöä oikeudenhoidossa merkittävästi.
– Sakkomenettelyn uudistus vapauttaa viranomaisten resursseja oikeisiin paikkoihin ja nopeuttaa ratkaisujen saamista rikosasioissa asianosaisten oikeusturvasta tinkimättä, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Tähän asti sakkomenettelyssä on voitu käsitellä rikoksia, joista voi seurata enintään kuusi kuukautta vankeutta. Jatkossa raja nousee kahteen vuoteen edellyttäen, että yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti rikoksesta odotettavissa oleva rangaistus on sakko. Käytännössä muutos ulottaa sakkomenettelyn soveltamisalan esimerkiksi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, varkauteen ja kavallukseen.
Törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittiin vuonna 2023 sakkoon 2 613 henkilöä, lähes kaikki oikeudessa käsitellyistä 3 261 tapauksesta. Tällaiset asiat voitaisiinkin jatkossa hoitaa suoraan sakkomenettelyssä ilman tuomioistuinkäsittelyä.
Tietyt rikostunnusmerkistöt rajataan soveltamisalan ulkopuolelle. Sakkomenettelyn soveltamisalaan eivät siirry esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät rikokset eivätkä terrorismiin liittyvät rikokset.
Poliisi voi jatkossa määrätä enintään 40 päiväsakon suuruisen rangaistuksen, täten tuplaten nykyisen 20 päiväsakon rajan. Poliisin toimivalta kattaa rikokset, joista enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta. Tätä vakavammat asiat ratkaisee syyttäjä.
Myös sakon yhteydessä mahdollisesti määrättävän menettämisseuraamuksen enimmäismäärä nousee 1 000 eurosta 5 000 euroon. Jatkossa myös asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan ratkaista sakkomenettelyssä enintään 5 000 euroon asti.
Hallitus ei ole jättänyt oikeuslaitoksen ruuhkaongelmaa ratkaisematta. Rikosprosessia sujuvoitetaan, tuomioistuimille ja syyttäjille turvataan lisärahoitus ja nyt jopa tuhansia yksinkertaisia juttuja siirretään pois tuomioistuimista. Kokonaisuus etenee suunnitelmallisesti perussuomalaisen oikeusministeri Leena Meren toimesta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Tuomioistuinten ja syyttäjien saama lisärahoitus käytetään oikeudenhoidon ruuhkien purkamiseen.

Täysistunnossa käsiteltiin illasta oikeusministeriön hallinnonalaa. Esittelijöinä toimivat valtiovarainvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ja oikeusministeri Leena Meri. Vuonna 2025 oikeusministeriön toimintamenoihin on suunnattu 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila toteaa, että uudessa hallitusohjelmassa on tehty aito suunnanmuutos monella keskeisellä, erityisesti perussuomalaisille tärkeällä politiikan sektorilla. - Muutos näkyy etenkin etenkin kriminaalipolitiikassa ja rangaistusten kiristämisessä, Rostila toteaa.


Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää