LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Julkinen sana nauttii Suomessa suurta vapautta, mutta vapauden mukana tulee myös vastuu. Median päätehtävä on välittää luotettavaa tietoa ja raportoida päätöksenteosta puolueettomasti. Sen tehtävä ei ole ohjata ihmisiä tietynlaiseen ajatteluun tai muokata heidän mielipiteitään toimittajien omien ideologioiden ja asenteiden mukaisiksi, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Median tehtävä on kertoa kansalaisille, mitä tapahtuu – ei kertoa heille, mitä heidän pitäisi ajatella, kansanedustaja Jaana Strandman toteaa.
Strandman on huolestuneena seurannut kehitystä, jossa osa mediasta näyttää siirtyneen tiedonvälittäjän roolista aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Erityisen ongelmallista tämä on paikallistasolla, jossa yksittäisten toimittajien näkemyksillä voi olla huomattava vaikutus alueen maineeseen, elinvoimaan ja yleiseen ilmapiiriin.
– Median vaikutus alueen maineeseen ja elinvoimaan voi olla merkittävä. Siksi vastuullinen, tasapuolinen ja tosiasioihin perustuva uutisointi on erityisen tärkeää myös paikallistasolla, Strandman painottaa.
Vanha sanonta kuuluu: ”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.” Jos valtakunnallisessa mediassa hyväksytään mielipidevaikuttaminen journalismin nimissä, sama ilmiö näkyy helposti myös paikallislehdissä. Siksi kansalaisten on entistä tärkeämpää kehittää medialukutaitoaan, arvioida kriittisesti lukemaansa ja hakea tietoa useista eri lähteistä.
– Pidän myös erittäin huolestuttavana väitteitä siitä, että median toimintaa ei saisi arvostella, koska lehdistö voisi ”kostaa” kriitikoilleen. Demokratiassa mikään instituutio ei voi olla kritiikin yläpuolella – ei poliittinen puolue, ei viranomainen eikä media. Avoin keskustelu ja toiminnan arviointi kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan. Rehellisen, tosiasioihin perustuvan ja tasapuolisen journalismin ei tarvitse pelätä kritiikkiä.
– Demokratiassa mikään vallankäyttäjä ei voi olla kritiikin yläpuolella. Tämä koskee myös mediaa, Strandman muistuttaa.
Median uskottavuutta haastaa nykyään myös tiedon kasvava kaupallisuus. Kansalaisen ei ole aina helppoa erottaa toisistaan riippumatonta journalismia, maksettua sisältöä, markkinointia tai erilaista vaikuttamisviestintää. Mainonta on muuttunut aiempaa hienovaraisemmaksi, ja kaupallisia intressejä sisältävä sisältö voi näyttäytyä tavallisena uutisointina.
Tämä korostaa entisestään medialukutaidon merkitystä. Jokaisen kansalaisen tulisi osata arvioida, kuka viestin tuottaa, millä tarkoituksella ja mihin tieto perustuu. Luottamus mediaan rakentuu avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja sille, että uutinen voidaan selkeästi erottaa mielipiteestä, markkinoinnista tai vaikuttamispyrkimyksistä.
– Nykyään kansalaisen on entistä vaikeampi erottaa toisistaan uutinen, mielipide, markkinointi ja vaikuttaminen. Siksi medialukutaito on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista, Strandman toteaa.
Viime aikoina julkisuudessa esillä olleet entisen Ylen toimittajan Jesse Rauhamon väitteet Ylen sisäisestä toimintakulttuurista ovat vakavia. Mikäli verovaroin rahoitetussa mediassa suositaan tiettyjä poliittisia näkemyksiä tai pyritään vaikuttamaan kansalaisten poliittisiin valintoihin, kyse ei ole enää puolueettomasta julkisesta palvelusta. Tällaiset väitteet on syytä selvittää perusteellisesti, sillä kansalaisten luottamus mediaan on demokratian toimivuuden kannalta merkittävää.
– Verovaroin rahoitetun median tulee olla aidosti puolueeton. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, ettei heidän rahojaan käytetä poliittiseen vaikuttamiseen, Strandman sanoo.
Media käyttää yhteiskunnassa huomattavaa valtaa. Siksi myös median on kestettävä avointa tarkastelua ja kriittistä keskustelua omasta toiminnastaan. Luottamus ei synny siitä, että media asettuu arvostelun yläpuolelle, vaan siitä, että se toimii avoimesti, tasapuolisesti ja vastuullisesti.
– Median uskottavuus ei synny siitä, että se käyttää valtaa, vaan siitä, että se käyttää sitä vastuullisesti. Kansalaiset ansaitsevat riippumatonta journalismia, joka rakentuu faktoille eikä mielipiteiden ohjailulle, Strandman päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
Perussuomalaiset on jo pidempään puhunut käänteestä Suomen taloudessa, mutta valtamedia on tähän saakka lähinnä ohittanut asian sähkeillä ja pikku-uutisilla. Tilastokeskuksen tänään vahvistaman uutisen jälkeen Taloussanomat ja Ylekin joutuivat tunnustamaan, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Taloussanomien mukaan kasvu Suomessa on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin muualla Euroopassa.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Viime päivien keskustelu Puolustusvoimien tutkalaitteiden kuvaamisesta on nostanut esiin tärkeän kysymyksen: missä kulkee avoimuuden ja turvallisuuden raja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen toivoo median ja sosiaalisen median toimijoilta vastuullisuutta Suomen muuttuneessa, vaikeassa turvallisuusympäristössä. Avoimuus ei tarkoita sitä, että kaikki kannattaa kuvata ja jakaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.
Suomalainen valtamedia vannoo puolueettomuuden, riippumattomuuden ja moniarvoisuuden nimiin. Tutkimustieto kertoo kuitenkin yhä selvemmin, että toimittajat kallistuvat vahvasti vasemmalle. Toimitukset vaikenevat asiasta kuin muuri. Hyvä olisi kuulla edes huutavan ääni korvessa.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Viikon suosituimmat
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
