Suomalaisten syntyvyys laskussa – Suomen Perustan uutuuskirja etsii keinoja kehityksen kääntämiseksi

Ajatuspaja Suomen Perustan teos Lisää lapsia! – Seitsemän näkökulmaa syntyvyyteen julkistettiin Helsingissä tiistai-iltana.

Tilaisuudessa ajatuspajan toiminnanjohtaja ja perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kuvasi Suomen väestökehitystä poikkeukselliseksi.

– Tilanteen ongelmallisuutta kuvaa hyvin se, että kun viime vuonna vieraskielisten määrä kasvoi 36 000 hengellä, kotimaisten kielten puhujien määrä väheni 19 000:lla. Kantasuomalaisten määrä on vähentynyt vuodesta 2013 lähtien lähes 170 000 hengellä, Grönroos kertoi.

Syntyvyyskriisillä merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen

Suomalaistaustaisen väestön määrä on lisäksi laskenut hiljattain alle viiden miljoonan. Grönroosin mukaan muutokset näkyvät jo arjessa.

– Syntyvyyskriisillä on merkittäviä vaikutuksia julkiseen talouteen, kun työssäkäyvien suomalaisten määrä laskee nopeasti verrattuna eläkkeellä oleviin, ja minkälaisia ongelmia väestösuhteiden muutos aiheuttaa pääkaupunkiseudun nopeasti maahanmuuttajavaltaistuvissa päiväkodeissa ja kouluissa?

Kirjan kirjoittajina on joukko perussuomalaisia poliitikkoja: kansanedustajat Kaisa Garedew, Teemu Keskisarja ja Onni Rostila sekä kaupunginvaltuutettu Henna Kajava, kansanedustajan avustaja Tuulia Alanko, Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén ja emeritusprofessori Matti Virén.

Artikkeleissa käsitellään syntyvyyden laskun syitä ja seurauksia sekä esitetään keinoja sen lisäämiseksi.

Maahanmuutto ei ratkaise syntyvyyden laskua

Kansanedustaja Onni Rostila kuvasi julkistustilaisuudessa syntyvyyden romahdusta jyrkin sanoin.

– Syntyvyyskriisi ja väestöromahdus ovat aikamme todellinen hätätila ja yhteiskunnallinen kriisi, Rostila sanoi.

Hänen mukaansa julkisesta keskustelusta puuttuvat konkreettiset ratkaisuehdotukset, ja esitettyjä keinoja ”niin sanotut talousviisaat” ampuvat pitkälti perusteettomasti alas.

Rostilan mukaan maahanmuutto ei ratkaise syntyvyyden laskua.

– Tähänastinen kokemus ja tutkimustieto osoittavat, ettei nykyinen maahanmuutto ratkaise syntyvyyskriisiä, vaan voi pikemminkin pahentaa sitä.

Hänen mukaansa ratkaisu edellyttää kansallista tahtoa ja valtion aktiivisia toimia.

– Tahtotila syntyvyystoimien osalta puuttuu osittain, ja se on muodostettava. Muuten nopeasti vanheneva yhteiskunta romahtaa oman painonsa alle, Rostila totesi.

Perhemyönteisyys kuntapolitiikan kärkeen

Kansanedustaja ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Kaisa Garedew painottaa kuntien roolia syntyvyyden nostamisessa.

– Kuntatasolla tehdään iso osa arjen kannalta keskeisistä päätöksistä, jotka vaikuttavat suoraan lapsiperheiden arkeen ja lasten hyvinvointiin. Kuntien arvojärjestys on tällä hetkellä väärä, Garedew sanoi.

Hänen mukaansa päätöksenteossa tulisi painottaa lapsiperheiden asemaa nykyistä vahvemmin.

– Kaupunkien tulisi tehdä päätöksensä, erityisesti taloudelliset ratkaisut, lasten etu ja lakisääteiset palvelut edellä. Suomessa on nyt maailman tiukimpiin kuuluvat ilmastotavoitteet, vaikka meidän tulisi olla maailman lapsi- ja perheystävällisin maa, Garedew linjasi.

Taloudellisia kannustimia esitetään

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén esittää kirjassa taloudellisia kannustimia syntyvyyden lisäämiseksi.

– Lapsiperheiden verotusta tulisi keventää lapsiluvun mukaan, jotta perheiden taloudelliset edellytykset paranisivat. Asunto- ja opintolainoihin tulisi ottaa käyttöön hyvityksiä lapsiluvun perusteella. Tämä helpottaisi erityisesti nuorten perheellistymistä, Rosengrén selvitti.

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén puolestaan peräänkuuluttaa laajempaa perhepolitiikan uudistamista lapsiperheiden perustamisen kustannusten näkökulmasta.

– Jos emme tee suuria muutoksia perhepolitiikkaan, nykyiset toimet eivät riitä. Ainoa toimiva keino on kompensoida perheellistymisen kustannuksia verotuksella. Se on vasemmistolle myrkkyä. Tällainen järjestelmä oli kuitenkin käytössä 1970-luvun alkuun asti, ja siihen tulisi palata takaisin todella voimallisesti, Virén arvioi.

Perhe ja työ eivät sulje toisiaan pois

Kansanedustajan avustaja Tuulia Alanko korostaa kirjassa perheen ja työelämän yhteensovittamista.

– Perheellistymistä tulisi tavoitella silloin, kun se on biologisesti mahdollista. On kestämätöntä ajatella, että perhe hidastaisi työuraa tai tekisi ihmisestä epäluotettavan työntekijän.

– Perhe toimii tasapainottavana tekijänä ja tukirakenteena. Se on myös työelämässä voimavara, Alanko sanoi.

Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa syntyy ajoittain vääristyneitä käsityksiä erityisesti naisten asemasta.

– Esimerkiksi väite, että avioliitossa elävä nainen olisi onnettomampi, ei pidä paikkaansa. Nämä asiat eivät ole toistensa vastakohtia, Alanko totesi.