LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostilan mielestä kotihoidontukea ei tule leikata.
Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että kokoomus ja SDP poistaisivat kotihoidontuen kokonaan. Maanantaina sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä esitettiin kotihoidontuen korvaamista pitemmillä vanhempainvapailla. Kokoomus ja SDP ilmoittivat kannattavansa esitystä.
Kansanedustaja Onni Rostila ihmettelee puolueiden linjaa.
– Syntyvyys on historiallisen alhaalla ja julkisten palveluiden rahoitus vaakalaudalla. Silti halutaan viedä lapsiperheiltä murutkin pois. Lapsiperheiden tai syntyvyydestä huolestuneiden ei ainakaan kannata sinipunan varaan laskea.
Aiemmin on uutisoitu, että kokoomuksen puoluekokoukseen vietävässä ohjelmaluonnoksessa on nykyisen hallituksen maahanmuuton kiristyksestä peruuttaminen.
– Kokoomus vetää nähtävästi EK:n linjaa. Äidit mahdollisimman nopeasti pois lasten luota, syntyvyydestä viis ja halpatyövoimaa kehiin. Vaikea käsittää.
Rostila muistuttaa, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on keskeinen osa perhepolitiikka.
– Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeus vaikuttaa tutkitustikin syntyvyyteen. Joustavuuden ja perheiden valinnanvapauden vähentäminen voi olla kohtalokasta. Nyt kun Norjan malli otetaan käyttöön tämä kotihoidontuen poistaminen kohdistuisi suomalaisiin perheisiin.
Rostila kyseenalaistaa myös leikkauksen talousvaikutukset. Tuen poistaminen näkyisi varhaiskasvatuksen tuntuvasti nousevina kuluina.
Rostila korostaa, että kyseessä on nimenomaan SDP:n ja kokoomuksen linja.
– Tämä ei missään nimessä ole hallituksen linja.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että verotuksen keventäminen on tehokas keino sekä parantaa työnteon kannattavuutta että tukea lapsiperheitä. Hallitus on jo kahdesti parantanut työtulovähennyksen lapsikorotusta, ja Purra haluaa jatkaa samaa linjaa ensi vaalikaudella.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila varoittaa tuoreen väestöennusteen povaavan lasten määrän romahtavan Suomessa viidenneksellä vain muutamassa vuodessa. Rostila korostaa, että syntyvyyteen on pakko panostaa: lapsiperheiden työn verotusta pitää laskea jo kevään aikana ja entistä voimakkaammin ensi hallituskaudella.
Vasemmisto-oppositio luottaa kuin vuoreen työperäisen maahanmuuton taloutta vahvistavaan vaikutukseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra kuitenkin muistuttaa eduskunnalle tosiasioista: työperäinen maahanmuutto auttaa vain, jos maahanmuuttajien luoma arvonlisä on riittävä suhteessa heidän kuluttamiinsa julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Näin ei usein ole.
Lapsen oikeuksien päivänä perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew korostaa perheiden olevan yhteiskunnan perusta. Vuoden 2026 talousarvioesitys sisältää suoraan lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvia määrärahoja yhteensä noin 11,4 miljardia euroa, 200 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.
Viikon suosituimmat
Poliittiseksi pelinappulaksi joutunut virsi 571, "Jo joutui armas aika", kytkeytyy suomalaisuuden syntymiseen syvällisemmin kuin monet nykyään ymmärtävät. Se muistuttaa esivanhempiemme karmeista kohtaloista ja suomalaisen sisun synnystä. Siihen liittyvät niinkin ajankohtaiset puheenaiheet kuin sään ääri-ilmiöt, Venäjän uhka ja pandemia, kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo.
Espoon koulujen väkivalta- tai uhkatilanneilmoitukset ovat lisääntyneet lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Ilmiön taustalla on kehityskulku, jota pääkaupunkiseudun perheet ovat jo vuosia ratkoneet muuttamalla pois maahanmuuttajavaltaisilta alueilta.
Keskustelu Suvivirrestä kuumeni jälleen, kun Espoon kaupunki sai uhkasakon koulun juhliin liittyvästä tapauksesta. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kommentoi kohua Iltalehden suorassa lähetyksessä ja kiisti, että Suvivirsi olisi ihmisoikeusloukkaus.
Uniper oli suomalaisten huijaamista alusta katkeraan loppuun asti. Näin arvioi Pauli Vahtera kriittisessä blogikirjoituksessaan sitä, miten suomalaiset onnistuivat tärväämään kirjoittajan laskujen mukaan 9 miljardia euroa Uniperiin, kun Saksa tekee Uniperista 12 miljardin euron voiton. Fortum on kysymyksiä herättävä malliesimerkki siitä, miten pörssilistatun valtionyhtiön valta ja vastuut eivät välttämättä kohtaa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho varoitti Suomalaisuuden Liiton 120-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa suomen kielen aseman heikentymisestä ja englannin kasvavasta roolista suomalaisessa arjessa, koulutuksessa ja palveluissa. Hänen mukaansa kehitys on jo muuttamassa yhteiskunnan rakenteita ja uhkaa suomen kielen elinvoimaa.
Maaliskuussa julkaistu tutkimus paljasti suomalaisten toimittajaopiskelijoiden valtavan vasemmistovinouman. Valtakunnanjulkisuutta nauttivien media-asiantuntijoiden väheksyvä reaktio tutkimustuloksiin kuitenkin oli, että tuloksilla ei ole väliä. Sitä paitsi kaikki tiesivät asian jo, eikä se edes pidä paikkaansa.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on päässyt sopuun taksiuudistuksesta. Valiokunta hyväksyi liikenne- ja viestintäministeriön laatiman hallituksen esityksen sisällön ilman suuria muutoksia.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisema Rikos- ja pakkokeinotilaston data kertoo, että raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Helsingin yliopiston helmikuussa julkaisema katsaus osoittaa, että korkeimmat väestöön suhteutetut raiskausrikosepäilyjen tasot koskivat afrikkalais- ja länsiaasialaistaustaisia 18–29-vuotiaita miehiä.
Pariisissa alkoi mellakointi, kun PSG voitti Arsenalin jalkapallon Mestarien liigan loppuottelussa. Kaupungissa tehtiin satoja pidätyksiä ja poliisi turvautui kyynelkaasuun rauhoittaakseen kaduilla riehunutta väkijoukkoa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
