Rostila: Syntyvyys ratkaisee hyvinvointijärjestelmän tulevaisuuden Suomessa

Suomen syntyvyys on laskenut historiallisen matalalle tasolle. Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan kyse ei ole vain väestökehityksestä vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

– Meidän järjestelmä on rakennettu niin, että lapsia täytyy tulla tietty määrä, jotta meidän systeemi pysyy pystyssä. Nyt syntyvyys on laskenut niin dramaattisesti, että on aidosti kyseenalaista, kuinka kauan meidän systeemi voi säilyä elinkelpoisena, Rostila sanoo.

Näkemyksiään kansanedustaja avaa tuoreimmassa Järviradion Työmiehen tuumaustunti -ohjelmassa.

Rostilan mukaan lapsiperheiden asemaa on vahvistettava erityisesti veropolitiikan avulla. Hän pitää oikeansuuntaisena sitä, että nykyhallitus palautti ja korotti lapsivähennyksen, jonka Sanna Marinin hallitus poisti tuloverotuksesta.

– Meidän pitäisi tehdä perheellistymisestä taloudellisesti houkuttelevampaa, ei riskiä. Minusta meidän pitäisi palauttaa ensi vaalikaudella oman kodin asuntolainan koroista tehtävä verovähennys nimenomaan lapsiperheille, hän toteaa.

Rostila peräänkuuluttaa myös perhearvojen ja vanhemmuuden arvostuksen vahvistamista suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Vanhemmuuden ja erityisesti äitiyden arvostusta pitäisi nostaa nykyistä korkeammalle tasolle. Sen pitäisi olla meidän keskeisiä kulttuurisia arvoja ja ihanteita. Ennen vanhaan oli tietysti vanhat hyvät arvot koti, uskonto, isänmaa, niin ehkä niistä olisi ammennettavissa oppia kyllä takaisin tähänkin päivään, että toivuttaisiin tästä aikalaishulluudesta.

DDR-kontrolli ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan

Tampere ottaa kesäkuussa käyttöön sähköisen rasismista ilmoittamisen ilmiantokanavan, johon voi antaa palautetta myös nimettömästi. Rostila suhtautuu kriittisesti demareiden ja vihervasemmiston suosimaan hankkeeseen.

– Kyllähän siitä tulee helposti mieleen, että pyritään lietsomaan myös sellaista pelon ilmapiiriä ja vähän stasimaista DDR-kontrollia kansalaisten keskuudessa, Rostila arvostelee.

Hänen mukaansa nimettömät ilmiantokanavat rapauttavat luottamusta ja voivat johtaa siihen, että ihmiset alkavat varoa mielipiteidensä ilmaisemista.

– Jos nimettömiä ilmiantoja aletaan kerätä ilman selkeitä rajoja, niin se minun korvaani kalskahtaa todella kummalliselta ja sellaiselta, mikä ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan.

Sananvapaus on demokratian ytimessä

Rostilan mukaan sananvapaus on toimivan demokratian perusedellytys, mutta julkisessa keskustelussa poliittinen korrektius kaventaa yhä enemmän sallittuja näkemyksiä.

– Esimerkiksi rasismikouhotus ja muut poliittisen korrektiuden vouhotukset, jotka estävät meitä puhumasta vaikka maahanmuuton ongelmista, niin siinä ollaan melkoisella takamatkalla, Rostila arvioi.

Hänen mukaansa keskusteluilmapiiri on avartunut erityisesti perussuomalaisten ansiosta.

– Jos emme voi tunnustaa tosiasioita, emme myöskään voi ratkaista ongelmia.

Rostila sivusi haastattelussa myös koulujen arvokeskustelua sekä EU:n kasvavaa vaikutusvaltaa sananvapauteen liittyvässä sääntelyssä.

Verorahat olennaiseen

Hallituskauden järjestöleikkaukset ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä oppositiossa ja järjestökentällä. Rostilan mukaan leikkaukset ovat kuitenkin välttämättömiä valtion velkaantumisen vuoksi.

– Ne ovat toki huomattavia leikkauksia, jos katsoo lähtötasoa, ja niin pitää ollakin. Valtio velkaantuu vuodesta toiseen 10–15 miljardia euroa, eikä loppua näy. Silloin jokaisen julkista rahoitusta saavan toimijan kohdalla, joka ei kuulu peruspalveluiden kovaan ytimeen, pitää pystyä arvioimaan toiminnan järkevyyttä, tuottavuutta, tehokkuutta ja myös mahdollista poliittisuutta.

Rostila muistuttaa, että julkisia varoja ei voida käyttää automaattisesti kaikkeen toimintaan vain siksi, että kyseessä on järjestö.

– Kaiken maailman monikulttuurisuusjärjestöt, kotouttamisteollisuus ja poliittisen ja järjestökentän toimijat on tarkoitus karsia, että pystyttäisiin pistämään ne panokset sitten olennaiseen.

Hänestä julkista tukea saavien järjestöjen toimintaa on arvioitava nykyistä tarkemmin vaikuttavuuden näkökulmasta.

– Temppu on erotella jyvät akanoista eli varmistaa huolellisesti, että rajalliset verovarat kohdistuvat aidosti vaikuttavaan ja yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan, Rostila kiteyttää.