LEHTIKUVA
Ennusteiden mukaan Suomen perusopetuksen oppilasmäärä vähenee jopa 100 000 lapsella vuoteen 2032 mennessä. Kehitys haastaa kuntia pohtimaan kouluverkkojaan, mutta perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä pelkkiä talouslukuja ei pidä käyttää päätöksenteon pohjana.
Jaana Strandman pitää kyläkoulujen merkitystä suomalaiselle elämäntavalle, maaseudun elinvoimalle ja lasten hyvinvoinnille paljon suurempana kuin usein ymmärretään.
– Kyläkoulu on kylän sydän, yhteisöllisyyden keskus ja monelle alueelle elinehto. ”Koulu kylässä, kylä koulussa” kuvastaa suomalaista sivistystä, joka kouluilla on myös maaseudulla. Koko Suomi on pidettävä asuttuna, sillä se on myös parasta turvallisuuden takaamista, korostaa Strandman.
Strandman muistuttaa, että maaseudun merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja omavaraisuudelle on ratkaiseva.
– Maaseudulta tulevat suomalainen ruoka, metsäteollisuus, energia ja puhdas vesi. Jos maaseudun palvelut katoavat, myös elinvoima hiipuu. Kyläkouluilla on tärkeä rooli siinä, että lapsiperheet voivat asua ja rakentaa tulevaisuuttaan eri puolilla Suomea.
Strandman nostaa esiin myös lasten ja nuorten arjen kuormittumisen pitkien koulumatkojen vuoksi.
– Jo nykyinen mahdollisuus jopa 2,5 tunnin päivittäisiin koulumatkoihin on aivan liian pitkä. Pitkät kuljetukset vievät aikaa liikunnalta, harrastuksilta, levolta ja perhe-elämältä. Lapsen arki ei saa kulua bussissa istumiseen.
Huolta herättää myös lasten heikentynyt fyysinen kunto.
– Hyvinvointi- ja kuntomittaukset osoittavat, että myös maaseudun lasten kunto on heikentynyt. Yksi syy tähän voi olla juuri koulukuljetusten lisääntyminen. Kun koulumatkat eivät enää kerrytä päivittäistä hyötyliikuntaa kävellen tai pyöräillen, näkyy se lasten jaksamisessa ja terveydessä.
Strandmanin mukaan opetuksen järjestämiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua eikä ratkaisuna voi olla vain koulujen lakkauttaminen.
– Opetusta ja oppimista tulee järjestellä uudella tavalla ja koulumuotoja kehittää rohkeasti. Teknologia, hybridiopetus, koulujen yhteistyö ja monimuotoiset oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia turvata laadukas opetus myös pienemmillä paikkakunnilla.
– Suomessa tarvitaan ratkaisuja, joissa yhdistyvät laadukas opetus, lasten hyvinvointi ja alueellinen tasa-arvo. Kyläkoulujen tulevaisuudessa kyse on koko Suomen tulevaisuudesta ja elinvoimasta, Strandman päättää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela painottaa, että maaseutu on työn, yrittämisen, omistamisen, ruuantuotannon, energiaomavaraisuuden ja kokonaisturvallisuuden kautta perusta koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Perussuomalaisten linja maaseutupolitiikassa on se, että puolue haluaa pitää Suomen kauttaaltaan asumiskelpoisena. Elävä maaseutu vaatii elämistä tukevaa politiikkaa, ja sen toteuttaminen edellyttää toimivaa perustiestöä, terveyden- ja vanhustenhuoltoa, kauppoja, kouluja ja ennen kaikkea työtä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu arvostelee jyrkästi Oulun virkamiesjohtoa, joka esittää 17 koulun sulkemista. Aittakumpu puolustaa toimivia lähikouluja ja kysyy, miksi kaupunki ei kuljeta lapsia keskustasta kyläkouluihin sen sijaan, että se ajaa maaseutua alas keskittämispolitiikalla.
Keskusta ajaa veronmaksajien kustannusvastuuseen nojaavaa maahanmuuttoa monella eri perusteella. Yksi perusteista on se, että kepu kaavailee täyttävänsä maahanmuuttajilla maakuntien vajaakäytöllä olevat oppilaitokset, ja siitä syystä keskusta äänesti eduskunnassa ulkomaalaisten lukuvuosimaksuja vastaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa painottaa, että Suomen on turvattava maatalouden kannattavuus, nuorten viljelijöiden tulevaisuus ja metsien sekä turpeen merkitys huoltovarmuudelle. Hänen mielestään kotimainen ruoka ja elinvoimainen maaseutu muodostavat perustan koko yhteiskunnan kestävälle tulevaisuudelle.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Helsinki on ilmeisen aktiivisesti luopumassa kotimaisen polttoaineen käytöstä kaukolämmön tuotannossa. Energiayhtiö Helen lämmittää pääkaupunkia pähkinänkuorilla, jotka on laivattu Afrikan Norsunluurannikolta asti. Lieneekö kyseessä aito ympäristöteko, vai onko pähkinäralli pelkkää punaviherkokoomuslaisten poliittista hyvesignalointia.
Perussuomalaiset julkisti päivitetyn logonsa ja uuden sloganin lauantaina puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa. Kasvisruoan ystävänä tunnettu puoluejohtaja Riikka Purra korosti myös PS-kukan terveyshyötyjä.
Puheenjohtaja Riikka Purra piti tänään perussuomalaisten puoluetilaisuudessa energisen puheen, jossa hän täsmensi perussuomalaisten ja SDP:n eroja konkreettisella tavalla.
Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen debatoivat maahanmuutosta perussuomalaisten puoluetapahtuma Kiihdytysajojen paneelikeskustelussa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perussuomalaisten entisen kansanedustajan Reijo Tossavaisen kunnianloukkauksesta. Tossavainen oli arvostellut Veronika Honkasalon osallistumista Palestiina-mielenosoitukseen.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
