EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto päätti tiistaina 12. maaliskuuta suositella, että Euroopan parlamentti myöntää Euroopan komissiolle vastuuvapauden vuoden 2022 EU-budjetin toimeenpanosta. Suomi äänesti suositusta vastaan yhdessä neljän muun jäsenmaan kanssa.  Lue lisää >

Hallituspuolueet ovat yksimielisiä valtiontalouden remonttitarpeista ja esitetyt luvut ovat suuria. Mutta säästää pitää ja lisätuloja hankkia, jos Suomi aikoo pysyä poissa EU:n tarkkailuluokalta. Bruttokansantuote ei ole kasvanut 15 vuoteen ja rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä. Niiden aika on viimeistään nyt.  Lue lisää >

Eduskunta jatkaa vielä hetken vuoden 2024 talousarvion käsittelemistä. Turvallisuus oli vahvasti esillä maanantaina, kun salissa käytiin läpi sisäministeriön hallinnonalan budjettia.  Lue lisää >

Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.  Lue lisää >

Talouskurjuus iskee nyt pahiten juuri heihin, jotka veroillaan ja aktiivisella kulutuksellaan pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Keskiluokka on uskonut huomiseen ja toiminut sen mukaisesti. Edessä saattaa olla tilanne, joka on monelle tuskallisen uusi ja ennen näkemätön.  Lue lisää >

Alkuvuodesta aloittaneiden hyvinvointialueiden suuret rahoitusalijäämät vaarantavat vakavasti koko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista – ja nyt myös hoitajista on pulaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että sotemenot ovat osa julkisten menojen kokonaisuutta, jossa vähemmän tärkeistä menoista tulee luopua. – Tärkeimmät asiat on siis hoidettava ensiksi. Suomalaisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat prioriteettilistan kärjessä, Purra sanoi eilen Ylen suuressa...  Lue lisää >

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä esitti eilen kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 budjettia uudelleen valmisteltavaksi. Perussuomalaisten mielestä budjetti ei holtittomasta rahankäytöstään huolimatta korjaa kaupungin lukuisia ongelmia.  Lue lisää >

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.  Lue lisää >

Eduskunta on käsitellyt viime viikon aikana hallituksen esitystä vuoden 2023 talousarvioksi. Kansanedustaja Mauri Peltokangas ihmettelee sitä intoa, jolla hallitus ottaa uutta velkaa.  Lue lisää >

Demarivetoiset hallitukset ja elinkeinoelämän patruunat ovat vuosikaudet toitottaneet, kuinka maahanmuutto ratkaisee pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan polttavat ongelmat. Ruotsidemokraatit ovat nyt vetäneet yhteen tutkimustiedon vaietusta aiheesta. Maahanmuutto maksoi ruotsalaisille veronmaksajille 1 051 miljardia kruunua vuosina 2014–2021.  Lue lisää >

Energiasota Euroopassa jatkuu täydellä raivollaan. Valtionyhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper teki alkuvuonna yli 12 miljardin euron tappiot. Tuntemattomahan tupaan ollaan menossa, sillä Uniper takoo edelleen 100 miljoonaa euroa miinusta päivässä.  Lue lisää >

Edes yli puoli miljardia euroa vuodessa ei enää riitä Yleisradiolle polyamorian ja intersektionaalisen feminismin lobbaukseen sekä tiedon pimittämiseen. Vaikka tyytymättömyys Yleisradion toimintaan kasvaa kansan keskuudessa, Sanna Marinin hallituksesta väläytellään Yle-veron korottamista. Samaan aikaan esimerkiksi Iso-Britannia harkitsee lähivuosina ajavansa alas BBC:n julkisen rahoituksen.  Lue lisää >

Eduskunnassa on tänään keskusteltu hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi ensi vuodelle eli valtion ensi vuoden budjetista. Perussuomalaisten esittämä kehitysapumenoihin kohdistuva 500 miljoonan leikkaus ei ollut keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon mieleen, sillä Saarikon mielestä leikkaus olisi maailman köyhimmiltä riistämistä.  Lue lisää >