Eduskunta jatkaa vielä hetken vuoden 2024 talousarvion käsittelemistä. Turvallisuus oli vahvasti esillä maanantaina, kun salissa käytiin läpi sisäministeriön hallinnonalan budjettia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pani ilolla merkille, että sisäisen turvallisuuden selonteosta oli otettu osviittaa budjetin tekoon.

– Selonteon mukaan tavoitteena on turvata poliisin riittävä läsnäolo ja hälytysvaste kaikkialla Suomessa niin normaalioloissa kuin häiriötilanteissa, ennalta ehkäisevän painopisteen vahvistaminen sekä kyky torjua myös lievempiä rikoksia. Selonteossa on tunnistettu toimintaympäristön muutos ja globaalin mittakaavan vaikutukset Suomessa, osaamisvaatimusten moninkertaistuminen sekä viranomaisten lisäresurssien tarve, Nieminen sanoo.

Poliiseja tarvitaan lisää

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti poliisille ehdotetaan 17,5 miljoonan euron lisäystä poliisitehtävissä toimivien määrän nostamiseksi 8 000 henkilötyövuoden tasolle vaalikauden loppuun mennessä. Nieminen pitää tätä ensisijaisen tärkeänä tavoitteena – ilman tekeviä käsiä ei ole turvallisuutta.

– Poliisin henkilöstö, etenkin tutkinnassa, on kovan kuormituksen alla, koska ei ole riittäviä käsipareja päivittäiseen rikosten tutkintaan. Tutkinnassa kärsitään työn veto- ja pitovoimatekijöistä, ja siellä on usein valvonta- ja hälytyssektoria tai erikoistutkintaa heikompi palkkaus. Tämä on yksi negatiivinen tekijä, mutta sitäkin suuremmaksi tekijäksi muodostuu työkaverin puute ja mielekkyys tehdä työtä.

– Jos kymmenestä valmistuneesta poliisista yhdeksän hakeutuu kentälle töihin ja se viimeinenkin sen jälkeen, kun näkee työkuorman pöydällään, niin meillä on kansalaisille annettavan palvelulupauksen ja oikeusturvan kannalta vaikea kysymys edessä. Hallitus onneksi lähtee toimenpiteisiin, joilla tätä ongelmaa korjataan. Poliisin työssä ja tutkinnassa tehtäväpalikoita on siirrelty ja järjestelty jo niin moneen kertaan vuosien aikana, ettei sieltä enää löydy apua.

– Loputtomiin ei voida tehostaa samaan aikaan, kun poliisin työ ja tutkinta ovat muuttuneet yhä haasteellisemmaksi työkentäksi erilaisten vaatimusten ja laatutasojen takia, eikä näitä toimenpiteitä voida automatisoida – tai laittaa kaikkea järjestyspuolen poliisin tutkittavaksi. Heilläkin on oma tärkeä valvontatyönsä, vaikka ensikosketuksen periaatteella onkin hyvät ja kannatettavat tutkintaa auttavat puolensa.

– Koulutuksen houkuttelevuudesta on pidettävä huolta ja uudet tekijät on saatava rekrytoitua jouhevasti työelämään heti koulutuksen jälkeen. Kyse ei ole pelkästä määrästä, vaan hakijoiden kohdalla pitää huolehtia myös koulutettavien soveltuvuudesta alalle, Nieminen painottaa.

Nuoriso siirtynyt pahoinpitelyihin ja ryöstöihin

Nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan osoitetaan viiden miljoonan euron lisäys. Yhteiskunta on muuttunut niin, että vanhemmuus on kadotettu.

– Instituutiot kasvattavat, kaverivanhemmuus ja sosiaalinen media ohjaavat lapsen ja nuoren elämää. Kehitys on ikävä. Lapsilta puuttuvat rajat ja turvallinen yhteisöllisyys. Yhteiskunnan kehitys on ajanut siihen, että kun vielä muutama vuosi sitten lasten ja nuorten kohdalla puhuttiin näpistyksistä, ovat nimikkeet tänä päivänä laiton uhkaus, pahoinpitely, kiristys, ryöstö tai jopa joku törkeämpi muu teko. Siksi nyt on reagoitava ja puututtava tiukasti.

– Ennalta estäviä toimia ja pehmeitä keinoja tarvitaan, mutta tarvitaan myös uutta lainsäädäntöä ja tiukkoja mahdollisuuksia puuttua rikoksiin. Samalla on viranomaisten tiedonkulkua helpotettava ja sujuvoitettava eri sektoreiden välillä. Tärkeää on myös turvata esitutkinnan sujuvuus ja mahdollisuudet puuttua ja toimia nopeasti niin kentällä kuin tutkinnassakin, jotta alkava rikoskierre saadaan katkaistua mahdollisimman varhain, Nieminen painottaa.

Suojelupoliisi turvaa päätöksentekoa

Turvallisuusympäristömme on jatkanut kehittymistään entistä ennakoimattomampaan suuntaan, mikä korostaa tiedustelulla hankitun analysoidun tiedon merkitystä valtionjohdon ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa, kertoo Nieminen.

– Tästä syystä myös suojelupoliisin toimintamenoihin ohjattua rahamäärää kasvatetaan reilusta 45,4 miljoonasta eurosta yli 66,7 miljoonaan euroon, eli rahaa ohjataan Supolle yli 21 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 talousarviossa. On hyvä elää reaaliajassa ja -maailmassa.

Rajalle rahaa

Poliisin lisäksi Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ohjataan lisää rahaa liki 30 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin on varattu yhteensä reilut 332,1 miljoonaa euroa viime vuoden 305 miljoonan euron sijaan.

– Hallitus turvaa Rajavartiolaitoksen henkilöstöresurssit ja toiminnan. Olemme saaneet nyt kokea, mitä on Venäjän suunnalta kohdistuva hybridisodankäynti ja tiedämme, että tämän voimistumiseen tulee varautua entistäkin vahvemmin. Kiitos hallitukselle, että toimet rajaturvallisuudessa ovat olleet ripeitä, mutta tämä vaatii seurantaa ja resursseja myös jatkossa. Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaista, kertoo Nieminen.

Hallitus huomioi turvallisuuden

Nieminen iloitsee siitä, että perusturvallisuus ja sisäturvallisuus ovat vihdoin saaneet niille kuuluvan huomion talousarvioesityksessä.

– Tässä muuttuvassa ja hektisessä ajassa, jossa on yhä vaikeampi ennustaa seuraavia tapahtumia, on tärkeää, että meillä säilyy luottamus turvallisuuteen. Onkin hienoa havaita, että meillä on turvallisuudesta hyvin yhtenäinen näkemys hallintovaliokunnassa, mutta myös laajemmin koko eduskunnassa. On oltava huolissaan Suomen turvallisuuden kehityksestä, jossa ihmisten arjen turvallisuutta ja oikeusturvaa koetellaan monesta suunnasta. Onneksi Suomessa vielä luotetaan viranomaisiin.

– Jotta pystymme pitämään kiinni tästä turvallisuudesta, tarkoittaa se määrätietoista työtä, mutta myös oikeaa ja riittävää rahoitusta. Toimintaa ei voida suunnitella pitkäjänteisesti vuosittain haettavien useiden lisärahoitusten kautta, vaan sen takana tulee olla hallituskauteen sidottu kokonaisbudjetti ja sen varmistaminen kestävälle pohjalle seuraavillekin kausille, Nieminen päättää.

Suomen Uutiset