

LEHTIKUVA
Reijonen kuntien rahoituksesta: Paine veronkorotuksiin lisääntyy
Eduskunta aikoo saada vuoden 2024 talousarvion käsiteltyä vielä ennen joulua. Hurraa-huutoihin ei ollut paljon aihetta, kun perussuomalaisten kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaoston puheenjohtaja Minna Reijonen esitteli valiokunnan mietintöä kohdasta kuntien rahoitus.
Kuntataloudessa on menojen ja tulojen epätasapaino, vaikka sote-uudistuksen myötä väestön ikääntymisen luoma menojen kasvupaine väistyykin. Minna Reijonen kertoi vuoden 2023 olleen kunnille melko valoisa sote-uudistuksen niin sanottujen verohäntien takia, mutta tämä noin miljardilla eurolla kuntataloutta vahvistanut ilmiö poistuu vuodesta 2024 alkaen.
– Kunnilla on tehtäväkentän supistumisen myötä vähemmän mahdollisuuksia menosopeutuksiin, mikä lisää painetta veroprosenttien korotuksiin. Samanaikaisesti kunnat eriytyvät aiempaa selkeämmin ja myös suuret kaupungit ovat isojen haasteiden edessä.
Valtionavut yli viisi miljardia
Aivan erityistä haastetta kuntatalouteen toi vuoden 2022 verotuksen valmistuminen vasta vuoden 2023 marraskuussa. Voimassa olleiden säädösten mukaan varmistuneet verotustiedot olisivat tuoneet kuntien valtionosuuksiin merkittävän lisävähennyksen, johon kunnat eivät kuitenkaan olleet voineet varautua. Hallitus esittikin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä vuoden 2024 vaikutusten lieventämistä.
Kuntien käyttötalouden valtionapuihin osoitetaan kaikkiaan 5,1 miljardia euroa vuonna 2024, laskee Reijonen.
– On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnille annetaan nyt työrauha eikä lisätä niille uusia tehtäviä.
Valtion eri toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen vuonna 2024 on hieman vahvistava verrattuna vuoteen 2023, vaikka kuntatalouteen kohdistuu vaalikauden aikana indeksijarru. Samanaikaisesti maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus vahvistaa kuntataloutta.
Sosiaaliturvan indeksijäädytyksistä ja säästöistä on ollut paljon puhetta. Niillä on erisuuntaisia vaikutuksia kuntatalouteen, kertoo Reijonen.
– Ne vähentävät suoraan kuntien menoja, mutta lisäävät toisaalta toimeentulotuen tarvetta. Pidemmällä aikavälillä toimet kuitenkin arvioidusti lisäävät työllisyyttä, mikä lisää kuntien verotuloja ja vähentää sosiaaliturvamenoja.
Kuntien rahoitusta uudistettava
Reijonen kertoo valiokunnan pitävän hallintovaliokunnan lausunnon tavoin välttämättömänä, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan.
– Uudistuksessa olisi hyvä, että kiinnitetään huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteisiin. Kuntien rooli on tässä oleellinen ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tarvitaan, koska tässä on paljon rajapintoja esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon kysymyksissä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuntien rahoitus menosopeutukset sosiaaliturvamenot opiskelijahuolto hyvinvointialueet valtionapu veronkorotukset indeksijäädytys sote-uudistus Minna Reijonen Toimeentulotuki Sosiaaliturva työllisyys talousarvio kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset tyytyväisiä ulkoministeriön budjettiin – tuki Ukrainalle jatkuu, kehitysapua ei jatketa Venäjän hyökkäystä tukeville maille

Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden resurssit turvataan

Mira Nieminen tyytyväinen sisäministeriön budjettiin – turvallisuus saa vihdoin sille kuuluvan huomion myös budjetissa

Länsi-Uudenmaan aluehallituksen jäsen Arja Juvonen: Lohjan synnytyssairaalan sulkeminen on virhe
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.