Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

indeksijäädytys

Eduskunta aikoo saada vuoden 2024 talousarvion käsiteltyä vielä ennen joulua. Hurraa-huutoihin ei ollut paljon aihetta, kun perussuomalaisten kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointijaoston puheenjohtaja Minna Reijonen esitteli valiokunnan mietintöä kohdasta kuntien rahoitus.

Kuntataloudessa on menojen ja tulojen epätasapaino, vaikka sote-uudistuksen myötä väestön ikääntymisen luoma menojen kasvupaine väistyykin. Minna Reijonen kertoi vuoden 2023 olleen kunnille melko valoisa sote-uudistuksen niin sanottujen verohäntien takia, mutta tämä noin miljardilla eurolla kuntataloutta vahvistanut ilmiö poistuu vuodesta 2024 alkaen.
&#8211; Kunnilla on tehtäväkentän supistumisen myötä vähemmän mahdollisuuksia menosopeutuksiin, mikä lisää painetta veroprosenttien korotuksiin. Samanaikaisesti kunnat eriytyvät aiempaa selkeämmin ja myös suuret kaupungit ovat isojen haasteiden edessä.
Valtionavut yli viisi miljardia
Aivan erityistä haastetta kuntatalouteen toi vuoden 2022 verotuksen valmistuminen vasta vuoden 2023 marraskuussa. Voimassa olleiden säädösten mukaan varmistuneet verotustiedot olisivat tuoneet kuntien valtionosuuksiin merkittävän lisävähennyksen, johon kunnat eivät kuitenkaan olleet voineet varautua. Hallitus esittikin talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä vuoden 2024 vaikutusten lieventämistä.
Kuntien käyttötalouden valtionapuihin osoitetaan kaikkiaan 5,1 miljardia euroa vuonna 2024, laskee Reijonen.
&#8211; On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnille annetaan nyt työrauha eikä lisätä niille uusia tehtäviä.
Valtion eri toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen vuonna 2024 on hieman vahvistava verrattuna vuoteen 2023, vaikka kuntatalouteen kohdistuu vaalikauden aikana indeksijarru. Samanaikaisesti maapohjan kiinteistöveron alarajan korotus vahvistaa kuntataloutta.
Sosiaaliturvan indeksijäädytyksistä ja säästöistä on ollut paljon puhetta. Niillä on erisuuntaisia vaikutuksia kuntatalouteen, kertoo Reijonen.
&#8211; Ne vähentävät suoraan kuntien menoja, mutta lisäävät toisaalta toimeentulotuen tarvetta. Pidemmällä aikavälillä toimet kuitenkin arvioidusti lisäävät työllisyyttä, mikä lisää kuntien verotuloja ja vähentää sosiaaliturvamenoja.
Kuntien rahoitusta uudistettava
Reijonen kertoo valiokunnan pitävän hallintovaliokunnan lausunnon tavoin välttämättömänä, että kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan.
&#8211; Uudistuksessa olisi hyvä, että kiinnitetään huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteisiin. Kuntien rooli on tässä oleellinen ja yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa tarvitaan, koska tässä on paljon rajapintoja esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon kysymyksissä.
&nbsp;

Reijonen kuntien rahoituksesta: Paine veronkorotuksiin lisääntyy

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio moittii Sipilän hallitusta siitä, että se tekee kansaneläkkeen indeksijäädytyksen, vaikka ollaan talouden nousukaudella.

Hallitus leikkaa oman laskelmansa mukaan vammaisen lapsen perheeltä 917,40 euroa vuodessa.
&#8211; Ihmettelen vakavissani näin julmaa politiikkaa, Tavio sanoo.
Lähes 80 euroa vähemmän kuukaudessa
Hallituksen esitykseen (HE 160/2018) sisältyvän laskelman perheessä kyseessä on kahden vanhemman ja kahden lapsen perhe, joka saa työmarkkinatukea, lapsikorotusta kahdesta lapsesta, kotihoidontuen perusmäärää ja hoitolisää sekä toisesta lapsesta korotettua, alle 16-vuotiaan vammaistukea.
Esimerkkiperheen etuudet ovat yhteensä 76,45 euroa vähemmän kuukaudessa vuonna 2019 kuin minkä verran perheen etuudet olisivat ilman kansaneläkeindeksin jäädyttämistä.

Hallitus leikkaa vammaisen lapsen perheeltä jopa 900 euroa vuodessa – Tavio: “Ihmettelen vakavissani näin julmaa politiikkaa”