Mäkelä: Eläkkeiden verotuksen kiristäminen tarkoittaisi ostovoiman leikkausta

Jos eläkkeiden verotusta nostettaisiin, niin se tarkottaisi leikkausta ostovoimaan. Eli tavallaan siirtäisimme rahaa, jota yksilöt voisivat käyttää siihen, mitä yhteiskunta voi käyttää, selvensi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä Työeläkevakuuttajat Telan päättäjädebatissa tiistaina.

– Kuitenkin meidän täytyy lähteä siitä, että eläkkeet ovat ansaittua tuloa ja henkilön omaa omaisuutta. Sen verottaminen ei ole asia, mikä pitää ottaa kevyesti. Tällaisen säästöpaineen edessä en lähde kuitenkaan kategorisesti sulkemaan pois mitään keinoja säästöjen aikaansaamiseksi.

Verotus järkevämpi ratkaisu

Jos pysyviä toimia haetaan, niin verotus olisi fiskaalisesti ottaen järkevämpi kuin indeksisäätö, jos tosiaan pidemmästä tähtäimestä puhutaan. Mutta ei kumpikaan tietenkään toivottavia ole, Mäkelä sanoo.

Indeksijäädytys on keinona toimi, jolla on pitkä häntä. Se vaikuttaa eläkkeen ostovoimaan täältä ikuisuuteen korkoa korolle -ilmiön takia. Siitä syystä pysyviä toimia etsittäessä verotus voisi olla valtiontalouden kannalta indeksijäädytystä järkevämpi ratkaisu.

Vastuu kuuluu myös medialle

Epätietoisuus ja epäluulo vaivaavat julkisessa keskustelussa koko eläkejärjestelmää. Siitäkin huolimatta, että tämänhetkisen tiedon perusteella systeemi on vankalla pohjalla ja työtä tekevillä on täysi syy luottaa eläkejärjestelmän kestävyyteen.

– Tunnistan myös ongelman julkisessa keskustelussa, että kun joku antaa sellaisen lausunnon tai puheenvuoron, että eläkejärjestelmä on niinkuin julkisen talouden osa ja sieltä pitää leikata julkisen talouden sopeuttamiseksi, niin totta ihmeessä se herättää epäluottamusta vuosikymmenten päähän, jos jo seuraavalla kaudelta sieltä täytyisi jotain leikata, Mäkelä totesi.

– Vastuu kuuluu kaikille toimijoille, mukaan lukien medialle.

Sijoittamisessa on riskinsä

Mäkelä suhtautuu epäillen ruotsalaisperäiseen ajatukseen, että suomalaiset saisivat itse sijoittaa osan pakollisista työeläkemaksuistaan. Hänen mukaansa merkityksellinen valinnanvapaus edellyttäisi sitä, että sijoitettavaksi annettaisiin huomattava osa eläkevaroista.

– Jos siinä pystyy vähän näpertelemään jollain kymmenellä prosentilla sinne tänne, niin sillä ei ole mitään merkitystä todellisuudessa. Mäkelä nosti esiin myös sijoitusriskin: jos yksilö saisi itse päättää merkittävästä osasta eläkevarojensa sijoittamista, pitäisi ratkaista, kuka kantaa vastuun huonoista sijoituspäätöksistä.

Elämä omissa käsissä

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä otti esiin nuorten kokeman epäluulon eläkejärjestelmää kohtaan. Hän kehotti pohtimaan sitä, voisivatko omat sijoitukset olla yksi keino luottamuksen palauttamiseksi, eli ”heillä olisi vähän enemmän omissa näpeissään nämä asiat”.

– Se ehkä puolustaisi sitä, että tässä voitaisiin myös sitä yksilön tekemistä hieman lisätä.

– Toisaalta ei se hallinollisesti ihan hirveän kevyttä ole. Ajattelen virkamiehenä, että jos hallintoa lisätään, niin sitten ehkä eläkejärjestelmässä pitäisi samaan hengenvetoon jotakin hallintoa pienentää, Niemelä pohdiskeli.

Sopeutus koskee kaikkia

Sosialiturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) painotti puolestaan päättäjädebatissa, että ensi vaalikauden 8–11 miljardin euron sopeutustarpeen vuoksi kaikkien keinojen on oltava arvioitavana. Partasen mukaan myös eläkkeet ja eläkejärjestelmä joutuvat tavalla tai toisella tarkasteluun.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen korosti, ettei työeläkejärjestelmää pitäisi käyttää valtiontalouden ”pikakassana”. Jos eläkkeisiin kuitenkin kohdistetaan toimia, Tuppurainen piti verotusta indeksijäädytystä parempana keinona suojata pieni- ja keskituloisia eläkeläisiä.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli arvioi, että ensi vaalikauden julkisen talouden kokonaissopeutuksesta noin kolmannes voitaisiin toteuttaa verotoimilla ja kaksi kolmannesta säästöillä.