

LEHTIKUVA
Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta
Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.
EU:n nyt neuvoteltavien budjettisäännösten mukaan jäsenmaan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan 60 prosenttia. Vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvion alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Säännöistä lipeäville valtioille on tulossa seuraamuksia, joista päätettäneen ennen vuodenvaihdetta.
Ihan kuriositeettina mainittakoon, että Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on luokkaa 72 prosenttia (2022) ja budjetin alijäämä hulppeat 10 prosenttia (budjetti 2023).
Tällä me tienataan
EU:n elpymisväline on vielä tuoreessa muistissa. Sillä rahoitettiin koronakriisistä toipumista runsaalla 800 miljardilla eurolla. Suomen maksuosuus tästä on 7,3 miljardia ja takaisin on saatu tai saadaan 2,6 miljardia euroa.
Nyt yhteisvelkaa sanotaan tarvittavan erityisesti vihreän siirtymän rahoittamiseen ja tätä varten ehdotetaan niin sanotun suvereniteettirahaston perustamista. Sillä rahoitettaisiin energiahuollon turvaavia sekä kriittiseen teknologiaan liittyviä hankkeita.
Suomen energiahuolto näyttäisi tosin ainakin median mukaan olevan kohtuullisessa kunnossa ja vihreä siirtymäkin näyttäisi olevan suunnitelmien sekä kokkapuheiden osalta hyvässä vauhdissa. Eli Suomessa markkinat hoitanevat vihreän siirtymän ilman unionin rahoitustakin.
Talousministeri varoittaa vallan keskittämisestä
Ruotsin porvarihallituksen valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson summaa puolivuotiskauden EU:n johdossa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa iloitsemalla uusista budjettisäännöistä ja varoittamalla vaaroista, joita sisältyy vallan luovuttamisesta Brysseliin.
– Ei ole salaisuus, että Ruotsilla ja monilla muilla on erilaisia näkemyksiä talouskasvusta. Lainaa ei pitäisi olla liikaa, eikä suuntaus yhteiseen velanottoon ole kannatettavaa. Ruotsin kaltaiset maat maksavat ja muut hyötyvät väärin perustein. Jännitteitä on selvästi ilmassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kriittinen teknologia EU:n kilpailukyky budjettisäännökset EU-suvereniteettirahasto energiahuolto Elisabeth Svantesson yhteisvelka EU:n elpymisväline vihreä siirtymä valtion tulo- ja menoarvio laina EU:n puheenjohtajuus Euroopan unioni velkaantumisaste Talouskasvu Ruotsi Espanja EU budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

Perussuomalaiset: Suomi ei saa hyväksyä eikä edistää EU:n uutta yhteisvelkaa tai tulonsiirtopaketteja

Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia

Ranne: Hallitus marssi korkoansaan Visa vinkuen

Espanjan ennenaikaiset vaalit johtivat poliittisen umpikujaan – enemmistöhallituksen muodostaminen erittäin vaikeaa
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Uusimmat

Koskela: Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin

Aittakumpu kysyy vapaaehtoisten oikeudesta pelastaa ihmishenkiä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









