Ranne: Hallitus marssi korkoansaan Visa vinkuen

Valtion vuoden 2023 talousarvion lähetekeskustelu alkoi eduskunnassa eilen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne varoittaa hallitusta velkaantumisen korkoriskistä.

– Jatkuva velkaantuminen yhdessä nopeasti kasvavien korkomenojen ja olemattoman talouskasvun kanssa johtaa pian tilanteen riistäytymiseen käsistä, Lulu Ranne toteaa.

Hallitus ottanut velkaa 50 miljardia

Ranteen mukaan kriisit ovat olleet hallitukselle tekosyy velkaantua ja paisuttaa julkista taloutta. Koronaan ja Venäjään liittyvät menolisäykset ovat perusteltuja, mutta niiden lisäksi hallitus polttaa vuosina 2020 -2023 yhteensä liki 11 miljardia euroa!

– Tämä hallitus tulee ottaneeksi noin 50 miljardia euroa uutta velkaa. Se on yksi kolmasosa koko valtionvelasta. Otettu yhdessä hallituskaudessa!

Viherpunaista hallitusta on varoitettu kasvavan valtion ja julkisen talouden velan korkoriskistä lukemattomia kertoa, turhaan. Nyt se korkoriski on lauennut, Ranne toteaa.

– Pelkästään ensi vuonna valtion korkomenot kasvavat ainakin miljardilla eurolla. Koska miljardi ei merkitse tälle hallitukselle mitään, havainnollistan sen: miljardi euroa on yli kilometrin korkea pinkka sileitä uusia 100 euron seteleitä.

Korkomenot lähtevät käsistä

Ranne muistuttaa, miten vielä viime keväänä valtionvarainministeriö arvioi koko julkisen talouden vuoden 2025 korkomenoiksi vain 0,4 % BKT:sta. Kestävyysvajeesta johtuvat korkomenot olisivat revenneet vasta 2030-luvulla, ollen 3,2 % BKT:sta vuonna 2040 ja huikeat 8,5 % vuonna 2070.

– Euroopan keskuspankin koronnostojen myötä korkoansa laukesi ja korkomenot kirmaavatkin karkuun jo nyt. Ensi vuoden 2023 budjetissa jo pelkästään valtion korkomenot ylittävät 0,5 % BKT:sta! Ellei kestävyysvajetta kateta vuoteen 2030 mennessä, korkomenot lähtevät täysin käsistä.

Ranne oikaisee samalla hallituksen ja kokoomuksen yhteisen luulon siitä, että tilanne olisi korjattavissa talouskasvulla. Se ei nimittäin ole mahdollista.

– Suomen Pankin viime joulukuun laskelmien mukaan talouskasvu jää lähivuosikymmeninä 1,2 prosenttiin ja hiipuu entisestään 2040-luvulta eteenpäin. Tätäkin voi pitää optimistisena, sillä tänä päivänä syntyvät kasvutekijät eli inhimillinen ja kiinteä pääoma eivät ole entisen veroisia.

Tärkeysjärjestys verovarojen käyttöön

Ranne arvioi, että kuluttajien ostovoimaa syövät muka vihreät investoinnit, kasvava pseudotieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus sekä julkista taloutta rasittava maahanmuutto päinvastoin tuhoavat kasvua tuottavaa inhimillistä ja kiinteää pääomaa.

Ranne muistuttaa, miten sekä verokiila että velkaantuminen kasvavat edelleen – jarruttaen taloutta tehokkaasti. Elvytys tai veroale velaksi eivät ole enää vaihtoehto.

– Perussuomalaisten pitkäaikaiset vaatimukset menojen tärkeysjärjestykseen laittamisesta, turhasta ja hukasta luopumisesta sekä isänmaallisesta talouspolitiikasta on kuitattu populismiksi. Mutta jos me itse emme halua pistää suomalaisia etusijalle verorahojen käytössä, niin kuka sitten haluaa? Ranne kysyy.

– Kuluvan vuoden ja tulevan talven tapahtumat tulevat osoittamaan vaatimuksemme paitsi oikeiksi myös välttämättömiksi yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen ja suomalaisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi.