

PS ARKISTO
Ranne: Hallitus marssi korkoansaan Visa vinkuen
Valtion vuoden 2023 talousarvion lähetekeskustelu alkoi eduskunnassa eilen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne varoittaa hallitusta velkaantumisen korkoriskistä.
– Jatkuva velkaantuminen yhdessä nopeasti kasvavien korkomenojen ja olemattoman talouskasvun kanssa johtaa pian tilanteen riistäytymiseen käsistä, Lulu Ranne toteaa.
Hallitus ottanut velkaa 50 miljardia
Ranteen mukaan kriisit ovat olleet hallitukselle tekosyy velkaantua ja paisuttaa julkista taloutta. Koronaan ja Venäjään liittyvät menolisäykset ovat perusteltuja, mutta niiden lisäksi hallitus polttaa vuosina 2020 -2023 yhteensä liki 11 miljardia euroa!
– Tämä hallitus tulee ottaneeksi noin 50 miljardia euroa uutta velkaa. Se on yksi kolmasosa koko valtionvelasta. Otettu yhdessä hallituskaudessa!
Viherpunaista hallitusta on varoitettu kasvavan valtion ja julkisen talouden velan korkoriskistä lukemattomia kertoa, turhaan. Nyt se korkoriski on lauennut, Ranne toteaa.
– Pelkästään ensi vuonna valtion korkomenot kasvavat ainakin miljardilla eurolla. Koska miljardi ei merkitse tälle hallitukselle mitään, havainnollistan sen: miljardi euroa on yli kilometrin korkea pinkka sileitä uusia 100 euron seteleitä.
Korkomenot lähtevät käsistä
Ranne muistuttaa, miten vielä viime keväänä valtionvarainministeriö arvioi koko julkisen talouden vuoden 2025 korkomenoiksi vain 0,4 % BKT:sta. Kestävyysvajeesta johtuvat korkomenot olisivat revenneet vasta 2030-luvulla, ollen 3,2 % BKT:sta vuonna 2040 ja huikeat 8,5 % vuonna 2070.
– Euroopan keskuspankin koronnostojen myötä korkoansa laukesi ja korkomenot kirmaavatkin karkuun jo nyt. Ensi vuoden 2023 budjetissa jo pelkästään valtion korkomenot ylittävät 0,5 % BKT:sta! Ellei kestävyysvajetta kateta vuoteen 2030 mennessä, korkomenot lähtevät täysin käsistä.
Ranne oikaisee samalla hallituksen ja kokoomuksen yhteisen luulon siitä, että tilanne olisi korjattavissa talouskasvulla. Se ei nimittäin ole mahdollista.
– Suomen Pankin viime joulukuun laskelmien mukaan talouskasvu jää lähivuosikymmeninä 1,2 prosenttiin ja hiipuu entisestään 2040-luvulta eteenpäin. Tätäkin voi pitää optimistisena, sillä tänä päivänä syntyvät kasvutekijät eli inhimillinen ja kiinteä pääoma eivät ole entisen veroisia.
Tärkeysjärjestys verovarojen käyttöön
Ranne arvioi, että kuluttajien ostovoimaa syövät muka vihreät investoinnit, kasvava pseudotieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus sekä julkista taloutta rasittava maahanmuutto päinvastoin tuhoavat kasvua tuottavaa inhimillistä ja kiinteää pääomaa.
Ranne muistuttaa, miten sekä verokiila että velkaantuminen kasvavat edelleen – jarruttaen taloutta tehokkaasti. Elvytys tai veroale velaksi eivät ole enää vaihtoehto.
– Perussuomalaisten pitkäaikaiset vaatimukset menojen tärkeysjärjestykseen laittamisesta, turhasta ja hukasta luopumisesta sekä isänmaallisesta talouspolitiikasta on kuitattu populismiksi. Mutta jos me itse emme halua pistää suomalaisia etusijalle verorahojen käytössä, niin kuka sitten haluaa? Ranne kysyy.
– Kuluvan vuoden ja tulevan talven tapahtumat tulevat osoittamaan vaatimuksemme paitsi oikeiksi myös välttämättömiksi yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen ja suomalaisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkomenot valtion velka miljardit tärkeysjärjestys Valtiovarainministeriö verovarat valtion talous palvelut Lulu Ranne Talouskasvu Elvytys Velkaantuminen hallitus Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Purra: Hallituskauden saldoksi jää valtava alijäämä ja velka – ”Rahaa viskottu ympäriinsä, tärkeysjärjestystä ei ole”

Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta

Purra: On tullut aika alkaa karsia kuntien tehtäviä – ”Pitää alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää”

Miltä kuulostaisi, jos saisit sanoa ”kiitos ei” ylimääräisten asioiden maksamiselle verotuksessa?

Mäenpää hallitukselle: ”Tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville”

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle

Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.