Purra: On tullut aika alkaa karsia kuntien tehtäviä – ”Pitää alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää”

Suomen kunnilla on jo reilusti yli 500 lakisääteistä tehtävää, ja tehtäväkenttä on entisestään laajentunut viime vuosina. Lisäksi kunnat hoitavat useita ei-lakisääteisiä tehtäviä. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja ja monella kunnalla on jo taloudellisia vaikeuksia suoriutua tehtävistään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa, että jatkossa kuntien tulee keskittyä perustehtävien hoitamiseen.

Suomi on täynnä kuntia, joissa koreat kasvustrategiat ja investoinnit eivät tuota kasvua, vaan päinvastoin: ne tuottavat velkaa ja moni kunta on raskaasti velkaantunut, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Ylimääräiset rönsyt pois

Kuntien välillä on niin suuria taloudellisia eroja, että tavallaan voidaan jo puhua ”kahden kerroksen” kunnista.

– On useita kuntia, jotka ovat aivan tiukilla, ne eivät pysty enää tehostamaan toimintaansa, koska kaikki raha menee eikä edes riitä. Tässä tilanteessa kuntien valtavaa tehtäväkenttää on pakko alkaa karsia. Kunnilla on jo yli 500 lakisääteistä tehtävää ja siihen päälle muut tehtävät, Purra sanoo.

Hän puhui tänään Kuntaliiton järjestämässä eduskuntapuolueiden puheenjohtajapaneelissa.

Purran mukaan kuntien tulee jatkossa keskittyä hoitamaan perustehtäviä mahdollisimman hyvin, kun ylimääräiset rönsyt on karsittu pois.

– Meidän pitää nyt alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää.

PS vahvistaisi kuntademokratiaa

Purra kehottaa kiinnittämään katseen naapurimaihin, joissa kunnille on annettu enemmän itsenäistä liikkumatilaa.

– Suomen naapurimaissa on kyetty jo mahdollistamaan kunnille enemmän vapautta katsoa, minkälaisia palveluita tarjotaan ja missä laajuudessa. Tämä on hyvä suunta. Se ei tarkoita sitä, että meillä olisi esimerkiksi hyviä ja huonoja kouluja, vaan sitä, että esimerkiksi demokratiaperusteella kunnat voivat tarjota täsmällisempiä palveluja.

Kunnilla ei kuitenkaan voi olla vapauksia ilman rahaa. Purra huomauttaa, että pääministeri Sanna Marinin hallitus on entisestään lisännyt kuntien vastuulle kuuluvia tehtäviä.

– Paljon helpompaa kuin puhua velvollisuuksien vähentämisestä, näyttää olevan jatkuvasti uusien tehtävien esittäminen, samalla kuitenkaan huomioimatta realiteetteja ja vakavaa taloudellista tilannetta.

Vihervasemmistolle ei kelpaa

Keskustan Annika Saarikko myötäili perussuomalaisten linjaa siinä, että Saarikon mukaan kunnissa tarvitaan yrittäjyyden lisäksi enemmän vapauksia ja omia toimintamahdollisuuksia. Saarikko myönsi, että valtion ohjaus on osittain kangistanut kuntien toimintaedellytyksiä. Saarikon mukaan kunnilta ei saa vaatia ”mahdottomia”.

Vasemmistoliiton Li Andersson ja pääministeri Sanna Marin (sd) eivät kuitenkaan haluaisi karsia kuntien tehtäviä tai keventää sääntelyä. Marin antoi ymmärtää, että kuntien tehtävien karsiminen osuisi sosiaalisiin peruspalveluihin.

– Kun uutisista saamme lukea, kuinka vanhuksia kohdellaan huonosti ja kuinka lapsille ei ole riittävää hoitoa, ja kuinka kansan näkökulmasta asiat ovat huonolla tolalla, yleensä huudetaan apuun valtiota ja sääntelyä, että voidaan tuottaa laadukkaita ja hyviä sotepalveluja.

Rahastakin pitäisi puhua

Vasemmiston Andersson hehkutti ”maailman parasta peruskoulua”, joka tarjoaa vahvaa koulutusta. Tosiasiassa kuitenkin oppimistaitoja mittaavan tuoreen Pisa-tutkimuksen valossa Suomen koululaisten osaamistaito on suorastaan romahtanut ja peruskouluista pääsee ulos jatkuvasti lähes luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole elämänhallintaa.

Anderssonin yksi lempihankkeista on oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen opintojen maksuttomuus opiskelijoille. Perussuomalaiset, kuten myös useat asiantuntijatahot, ovat kritisoineet erittäin kallista hanketta, josta ei ole edes tutkittua tietoa. Myös ammattikouluopettajien yhdistys on kritisoinut hanketta nuorten pakolla opiskelusta ja toivoneet lisäpanostuksia varhemmin – jo peruskouluvaiheessa.

Purra huomauttaa sosiaalisen median kanavillaan, että koreiden tavoitepuheiden lisäksi hankkeiden rahoituksesta pitäisi myös puhua – etenkin tilanteessa, jossa monilla kunnilla on jo nyt vaikeuksia suoriutua tehtävistään:

”Talous, talous, talous. Kunpa julkisen talouden paisuttajapuolueilta vaadittaisiin vastauksia siihen, MILLÄ he aikovat julistuksensa ja hankkeensa rahoittaa. Merkillepantavaa paneelissa oli myös se, että on oikeastaan opposition vika, että hallituksen sote on kriisissä.”