Kestävyysvajeella viitataan julkisen talouden kääntymistä alijäämäiseksi tilanteessa, jossa työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Kestävyysvaje uhkaa myös Suomen kuntataloutta, ja siksi kuntiin kipeästi tarvitaan osaavia työntekijöitä. Perussuomalaisten ratkaisu osaajapulaan on kotimaisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja amiksien arvonpalautus.

Seitsemän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kokoontuvat keskiviikkona keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista Kuntaliiton järjestämään paneeliin.

Marin huolissaan ilmapiiristä

Puoluepomoilta kysyttiin, miten kuntien osaajapula tulisi ratkaista. Perussuomalaisia lukuun ottamatta puoluejohtajilta ei irronnut juurikaan luottamusta oman kansan osaamiseen, ja etenkin vihervasemmisto ilmoitti pyrkivänsä haalimaan kuntiin lisää maahanmuuttajia tekemään työt.

Demarien puoluepomo, pääministeri Sanna Marin linjasi heti alkuun, että hänen mielestään Suomi ei selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa, ja että jatkossa hallitus keskittyy vahvasti siihen.

– Me olemme pienentyvä väestö ja me emme tule pärjäämään, jos emme saa lisää työvoimaa ulkomailta. Peräänkuulutan myös keskustelua siitä, millainen ilmapiiri täällä on ihmisille tulla, koska kyse ei ole vain työntekijöistä vaan myös heidän perheistään, Marin lausui.

Ohisalo ottaisi kaikki Suomeen

Vihreiden Maria Ohisalo ilmoitti olevansa Marinin kanssa samaa mieltä. Ohisalo myös vihjasi, että ulkomailta Suomeen tulijoilta ei tarvitsisi edes edellyttää saatavuusharkintaa, eli sen arviointia, tarvitaanko jonkin alan työntekijöitä ulkomailta vai löytyisivätkö osaajat jo valmiiksi kotimaasta.

Ohisalon mielestä kenen tahansa pitää saada tulla Suomeen töihin.

– Valitettavasti Suomessa on asennetta, että vain tietynlaiset työntekijät kelpaavat tähän maahan. Itse ajattelen, että jokaisen, joka tänne tulee, vaikka turvapaikanhakijoiden pitää päästä tänne töihin, Ohisalo päästeli.

Ohisalo sivuuttaa maahanmuuttounelmissaan kaikki tosiasiat, kuten sen, että työperäinen maahanmuutto tulee Suomelle erittäin kalliiksi muun muassa siksi, että tulijat työllistyvät enimmäkseen matalapalkka-aloille ja käyttävät runsaasti kalliita julkisia palveluja, mutta maksavat vain vähän veroja. Suuri osa tulijoista ei edes tule palkallaan toimeen.

Ohisalo viittasi kintaalla myös ainoalle esimerkille työvoiman saatavuusharkinnan poistaneesta EU-maasta eli Ruotsista. Tulokset Ruotsissa ovat olleet huonoja. Väkeä on rekrytoitu aloille, joille on muutenkin ollut ylitarjontaa. Saatavuusharkinnan poisto on myös tuonut mukanaan lieveilmiöinä työlupien kaupittelua, harmaata taloutta ja lisää rikollisuutta.

Kotimainen koulutus kuntoon

Siinä missä vihervasemmisto väittää ratkaisevansa osaajapulan matalapalkkamaahanmuutolla, perussuomalaiset haluaa panostaa koulutukseen ja ratkaista työmarkkinoiden ongelmat kotimaisin voimin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painotti paneelissa, että etenkin ammatillinen koulutusjärjestelmä on nyt laitettava kuntoon, jotta työntekijäpuolelle saadaan todellisia osaajia.

– Tällä hetkellä ammatillisessa koulutuksessa on eräänlainen ”villi länsi”, jossa valtio ei ohjaa oppilaitoksia riittävästi kouluttamaan oikeaa määrää opiskelijoita oikeille aloille. Kuitenkin avain ongelman ratkaisemiseen on nimenomaan ammatillisessa koulutuksessa, Purra sanoi.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä kehitettävä

Purra myös vahvistaisi oppilaitosten vuoropuhelua yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Matalapalkkamaahanmuutolla osaajapulaa ei voida ratkaista.

– Kyse ei ole edes asenteista vaan järjestelmästä, jossa on merkittäviä kannustinongelmia, täysin riippumatta siitä, minkä maalainen tekijä on, Purra sanoi.

Hän on aiemminkin pitänyt vahvasti esillä suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja arvonpalautusta. Purra korostaa, että ammattikoulun on voitava tarjota nuorelle niin vahva ammatillinen osaaminen, että koulutuksen turvin on mahdollista siirtyä työmarkkinoille jo nuorella iällä.

SUOMEN UUTISET