Käsillä oleva energiakriisi ja sähkön hinnan kallistuminen kurittaa paitsi yksittäisiä kansalaisia myös kuntia, joilla on vastuullaan laaja kenttä tehtäviä ja palveluja. Siinä missä hallitus pitää sinnikkäästi kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan, perussuomalaisille tärkeintä on turvata energian saanti kansalle.
Suomen kunnissa pohditaan ensi talvena selviytymistä käsillä olevasta energiakriisistä ja energian kallistumisesta sekä siitä, miten haasteeseen voidaan vastata. Kunnilla on vastuullaan laaja kenttä tehtäviä ja palveluja, joiden tuottamiseen tarvitaan energiaa.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat tänään keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista Kuntaliiton järjestämään paneeliin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että energiakriisiin vastaamiseen tarvitaan toimia myös valtiotasolla, vaikkakin kunnilla on paljon mahdollisuuksia varautua tilanteeseen.
– Jos pahin skenaario toteutuu ja sähköä on alettava säännöstellä, kunnissa on paras paikallistietämys yritysrakenteesta ja kuntien asukkaista, jolloin mahdolliset säännöstelytoimet voidaan mitoittaa kunnan yritys- ja asukasrakenteeseen sopivaksi, Purra sanoo.
Öljylämmityksestä luopuminen uuteen tarkasteluun
Purra muistuttaa myös mahdollisuudesta lämmittää julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia öljyllä.
– Parempi ratkaisu kuin esimerkiksi edistää epärealistista ja ylikallista öljylämmityksestä luopumista on poistaa kansallisella päätöksellä biopolttoaine jakeluvelvoitteen piiristä ja hyödyntää biopolttoaineita. Tällöin öljyjärjestelmien kattiloita ei tarvitse vaihtaa, ainoastaan polttimet. Tämä on kustannustehokkain ja järkevin keino.
– Aikaisemmin on esitetty öljylämmityksestä luopumista, mutta asiaa on tarkasteltava uudelleen tilanteessa, jossa pulaa on sähköstä, ei niinkään öljystä.
Lämpö ja sähkö vai hallituksen vuositavoitteet?
Perussuomalaisten mukaan toimivia tuotantomuotoja ei varsinkaan tällaisessa kriisitilanteessa voida hylätä ilmastokunnianhimon perusteella.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035, eli jopa 15 vuotta ennen EU:n tavoitetta, on osoittautumassa mahdottomaksi ja ilmastotoimista täytyy nyt joustaa, jotta sähkön hintaa saadaan alemmaksi.
– Saksan tavoite hiilineutraaliudesta on 10 vuotta ja koko EU:n tavoite 15 vuotta myöhemmin kuin Suomessa, jonka ilmastokunnianhimo on omaa luokkaansa. Todennäköistä myös on, että edes EU ei tule saavuttamaan omaa tavoitettaan. Kuten näemme, esimerkiksi kivihiilen käyttö EU:ssa lisääntyy, Purra sanoo.
Hän painottaa, että nyt on aika tehdä priorisointia eli asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.
– Kyse ei ole siitä, että me kyseenalaistaisimme tämän kokonaisuuden, vaan kyse on siitä, kumpi on oleellisempaa ensi talvena: se, että ihmisillä on lämpöä ja sähköä vai se, että me pidämme kiilusilmäisesti kiinni vuositavoitteista.
Kokoomus siirtymässä perussuomalaiselle linjalle
Kokoomus on aiemmin katsonut, että mistään ilmastotoimista ei saa peruuttaa. Kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo mainitsi, että ensi talvena suomalaiskotien, yritysten ja julkisten tilojen lämmitykseen tarvitaan ensi talvena myös hiiltä ja turvetta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus korotti aiemmin turpeen verotusta siten, että sen polttamisesta tuli kannattamatonta. Perussuomalaiset ei hyväksy veronkorotusta, ja perussuomalaiset on pitkään vaatinut turvetta takaisin osaksi energiatuotantoa.
Hallituspuolueilla ei näyttäisi olevan mitään haluja pakittaa Euroopankin tasolla ennennäkemättömän kunnianhimoisista ilmastotoimista. Vihreiden Maria Ohisalon mukaan mitään ilmastotoimia ei tule laittaa jäähylle. Sen sijaan Ohisalo suositteli energian säästämistä, esimerkiksi lämmityksessä.
– On paljon julkisia tiloja, joissa lämpötilaa voi laskea, Ohisalo sanoo.
Vasemmiston Li Anderssonin mielestä kaikki ilmastotoimien viivyttäminen on pelkkää populismia, ja Andersson vaatii kansanedustajia pysymään kiinni tavoitteissa. Andersson myös esittää kuluttajien kulutuskäyttäytymisen ohjaamista.
Suomen Uutiset