ilmastotoimet

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Li Andersson ehdottaa Kultaranta-keskustelujen ohessa, että ilmastotoimet tulisi laskea osaksi puolustusmenoja, jotta Suomi voisi saavuttaa Naton puolustusmenotavoitteen ilman, että määrärahoja lisättäisiin varsinaiseen maanpuolustukseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä painottaa ilmastotoimien kaipaavan nyt realismia. Mäkelä sanoo myös olevansa huolissaan Suomen metsäteollisuuden ulosliputuksesta kaukaisiin maihin, joissa ilmastosta ja ympäristöstä ei välitetä kuten Suomessa. - Tämä voi olla seuraus, jos sääntelemme ja ilmastokuristamme oman teollisuutemme pois täältä.

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.

Elinkeinoministeri Wille Rydman huomauttaa, että eräiden laskelmien mukaan Kiina hallitsee jo 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja niiden jalostuksesta 90 prosenttia. Rydman varoittaa, että pahimmassa skenaariossa kriittisiä materiaaleja voidaan hyödyntää myös kiristyskeinona samaan tapaan kuin Venäjä on jo hyödyntänyt energia-asettaan omassa valtapelissään.

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet Suomessa ovat vielä täsmentymättömiä, mutta kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnistymässä. Maatalouden käytössä olevista 270 000 turvepeltohehtaarista tulisi ennallistaa vuoteen 2050 mennessä puolet eli 135 000 hehtaaria. Tästä määrästä pitäisi vettää kosteikoksi 46 000 hehtaaria.

Hallitus peruu viime kauden lopussa tehtyjä ilmastolain kiristyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää tätä ainoana oikeana reaktiona.