Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho avasi Fingon yksilötentissä ilmastopoliittisia kantojaan. Halla-aho kertoi näkemyksistään, kun häneltä tiedusteltiin Suomen presidentin roolista ilmastopolitiikan johtamisessa.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho osallistui Fingon ja sen jäsenjärjestöjen ”Presidentti ja 10 kysymystä kestävästä tulevaisuudesta” -sarjan yksilötenttiin.

Halla-aho totesi tentissä, että puhdas ympäristö on kaikkien etu – myös suomalaisten.

– Oma näkökulmani on tässä asiassa perussuomalainen näkökulma. Me emme kiistä ilmastotyön tarpeellisuutta millään tavalla, mutta haluamme samalla korostaa sitä, että kyseessä on globaali haaste, jota ei voida ratkaista paikallisilla toimilla silloin, kun kunnianhimon taso eri maissa on niin erilainen kuin se tänä päivänä on, Halla-aho sanoi.

Kireät kansalliset ilmastotoimet eivät auta

Halla-aho sanoi, että liian kireillä kansallisilla ilmastotavoitteilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos ne johtavat hiilivuotoon: tuotannon siirtymiseen länsimaista esimerkiksi Kiinaan tai Indonesiaan, missä päästöjä voi syntyä enemmän.

Halla-aho sanoi, ettei Suomen tai suomalaisten ilmastoteoilla olisi juurikaan merkitystä: hän totesi, että vaikka suomalaiset lopettaisivat hengittämästä, sillä ei olisi vaikutusta globaaliin ilmastoon. Halla-aho pohti, että riskinä on myös ilmastotekojen pelkistyminen niin sanotuksi hyvesignaloinniksi.

Maailman vakaus on muuttunut

Presidentti ja 10 kysymystä kestävästä tulevaisuudesta -yksilötentin kysymykset liittyivät esimerkiksi ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja Suomen kansainväliseen rooliin. Halla-aho arvioi esimerkiksi, että nykyisin rajanveto ulko- ja sisäpolitiikan välillä on aikaisempaa vaikeampaa.

– Entisaikoina ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja muiden kysymysten rajanveto oli selkeää, kun maailma oli kaikkine huonoine ominaisuuksineenkin melko helposti ennustettava ja vakaa. Nyt rajanveto esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja ulkoisten haasteiden tai ympäristöön liittyvien haasteiden välillä alkaa olla veteen piirretty viiva. Asiat ovat verkottuneet ja lomittuneet toisiinsa paljon monimutkaisemmaksi vyyhdiksi kuin aiemmin.

– Uskoisin, että kun tilanne on tämä, kehitys on tällainen ja maailma muuttuu yhä mutkikkaammaksi, niin se edellyttää entistä tiiviimpää koordinointia vallankäyttäjien, eli tasavallan presidentin, valtioneuvoston, ministeriöiden ja eduskunnan välillä, Halla-aho sanoi.

Suomen ei pidä heristellä sormeaan muille

Suomen on Halla-ahon mielestä syytä etsiä ja tunnistaa yhteisiä tavoitteita esimerkiksi globaalin etelän valtioiden kanssa. Halla-aho totesi, ettei Suomen pidä lähteä markkinoimaan omia arvojaan yksittäisissä kysymyksissä tai heristämään muille maille sormeaan. Hän puhui kunnioitukseen perustuvien kansainvälisten suhteiden rakentamisesta.

Halla-aholta kysyttiin lopuksi, minkä yhden asian hän muuttaisi maailmasta, jos saisi siihen mahdollisuuden.

– Se, että jokainen lapsi saisi elää lapsuutensa ilman väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja pelkoa kiusatuksi tulemisesta.

SUOMEN UUTISET