

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Halla-aho: Suomen pitäisi olla maa, jossa lapsen ei tarvitse pelätä, että takki varastetaan päältä tai kengät jalasta
Suomen lasten olojen parantamisessa on paljon työsarkaa. Kiusaamisen ja ihmisten rääkkäämisen on loputtava. Toisen päältä ei saa viedä vaatteita, eikä kenkiä jaloista. Suomessa jokaisella pitäisi olla hyvä olla.
Mitä tekisitte presidenttinä Suomen lasten hyväksi? Tätä tiedusteltiin presidenttiehdokkailta mm. taannoisessa Helsingin Sanomien suuressa vaalikeskustelussa.
Tuskan näkeminen sattuu
Liike Nytin Harry Harkimo kertoi omista pojistaan, joita on kiusattu koulussa.
– Haluaisin nähdä sellaisen Suomen, missä lapsen olisi parempi olla. Kiusaamista ja ihmisten rääkkäämistä ja tän tyyppistä, että varastetaan tavarat se pitäisi saada ehdottomasti pois niin, että jokaisella olisi hyvä olla. Sen tuskan näkeminen on kauheata.
Lapsille koulurauha
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho lupasi työskennellä sen eteen, että lapset saisivat käydä rauhassa koulua eikä ketään kiusattaisi koulussa.
– Kenenkään lapsen ei tarvitsisi pelätä sitä, että kadulla häneltä varastetaan kännykkä tai takki päältä tai kengät jalasta. Ne ovat tärkeitä asioita.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuska rääkkääminen varastaminen HS:n suuri vaalikeskustelu koulurauha turvallinen tila Harry Harkimo kiusaaminen lapset Väkivalta Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho Fingon vaalitentissä: Jokaisen lapsen pitäisi saada elää lapsuutensa ilman väkivaltaa, väkivallan uhkaa ja pelkoa kiusatuksi tulemisesta

Seppänen vaatii yhteiskuntaa puuttumaan voimakkaasti nöyryytysväkivaltaan: ”Koulut eivät yksin selviä ongelmasta”

Koponen vaatii työkaluja lasten ja nuorten kokemaan nöyryytysväkivaltaan puuttumiseksi: ”Itku kurkussa joutuu miettimään, kuinka kauheaa tuommoisen kokeminen on”

Antikainen: Kun perussuomalaiset on hallituksessa, vihdoinkin puututaan myös kantasuomalaisiin lapsiin kohdistettuun väkivaltaan

Oikeusministeri Leena Meri: Nöyryytysväkivalta huolestuttaa ja pelottaa nuorisoa – ”Hallitukselta on tulossa toimia nuorten turvaamiseksi”

Puhemies Halla-aho nuorison pahoinvoinnista: Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ne ensin myönnetään ja niiden juurisyyt tunnistetaan

Koponen: Kännyköiden käyttö tulee kieltää peruskoulussa

Lastensuojelun nykytila ja tulevaisuus huolestuttavat: ”Valitettavasti läheskään kaikki lasten kokemat ikävät asiat eivät koskaan edes tule julkisuuteen”

Seppänen koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta: Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa edes yksi kaveri?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.