LEHTIKUVA
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii hallitukselta kahta täsmäkeinoa asuntokaupan vauhdittamiseksi. Rahoitus tulisi perumalla ensi vuonna voimaan astuva yhteisöveron alennus. OECD:n tuoreet tilastot kertovat kuitenkin, että Lindtman diagnosoi ongelman väärin.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman esitti viikonloppuna kaksi keinoa asuntomarkkinoiden elvyttämiseksi. Ensiasunnon ostajille tilapäinen vapautus varainsiirtoverosta ja tilapäinen korkovähennys asuntolainaan. Rahoitus tulisi perumalla ensi vuonna voimaan astuva yhteisöveron alennus.
Lindtmanin mukaan asuntokauppa ei käy, hallitus on syyllinen ja SDP:llä on ratkaisu. Pintaa syvemmälle katsottaessa näistä väitteistä vain yksi on totta.
OECD:n tuoreiden tilastojen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet viiden viime vuoden aikana kaikkialla EU:ssa paitsi Suomessa.
Tämä tekee Lindtmanin ehdotuksesta erikoisen. Veroporkkana ensiasunnon ostajille on tyypillisesti keino helpottaa ostamista kalliilla markkinoilla.
Suomessa asuntojen hinnat ovat laskeneet. Uusi verotuki ei ratkaisisi sitä, mikä suomalaisia pidättelee ostamasta.
Asian ydin on ostovoima, ei verotus. Suomalaisten reaalinen ostovoima puristui 2022–2024 inflaatiopiikin ja korkeiden elinkustannusten väliin. OECD toteaa erikseen, että nimellispalkkojen sopeutuminen korkeampiin hintoihin viivästyi erityisesti Suomessa.
Palkansaajan ostovoima on kuitenkin vähitellen vahvistunut viime vuosina. Veronmaksajain Keskusliitto laski jo syksyllä, että nettopalkkoja vertailtaessa ostovoima nousee vuonna 2026 jo kolmatta vuotta perätysten.
Toinen OECD:n havainto tekee tilanteesta vielä monimutkaisemman. Asumismenojen osuus suomalaisten kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2024 OECD-maiden korkeimpia. Samalla asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Asuminen ei ole kallista siksi, että asunnot ovat kalliita, vaan siksi, että energia, yhtiövastikkeet ja muut asumiseen liittyvät kulut nielevät yhä suuremman osan budjetista. Lindtmanin veroporkkana ei koske näitä kuluja lainkaan.
Monet ostivat asunnon nollakorkojen aikaan kovaan hintaan. Korkojen ja vastikkeiden noustua omistusasumisen kustannukset kohosivat. Kasvukeskuksissa oli asuntokupla, jota edellinen hallitus elvytys- ja asumistukipolitiikallaan paisutti, ja josta toipuminen kestää pitkään.
Lindtmanin ehdotuksen toinen ongelma on rahoitus. Yhteisöveron alentaminen on osa hallituksen kasvuohjelmaa, jonka tavoite on houkutella investointeja ja pitää yritykset Suomessa.
Vasemmalle kallellaan olevat ekonomistit ovat arvioineet, että kahden prosenttiyksikön yhteisöveronalennus on vaikutuksiltaan vaatimaton suhteessa hintaansa. Lindtman käyttää tätä argumenttia hyödykseen. Hallituksen kannalta kysymys on kuitenkin periaatteellinen: jos kasvutoimia aletaan purkaa aina kun jokin sektori tarvitsee tukea, kasvu jää haaveeksi.
Asuntomarkkinoiden elvyttäminen on oikea tavoite. Rakennusala on ollut ahtaalla, uudistuotanto hiipunut ja tyhjien asuntojen määrä on kasvanut. Ongelma on todellinen.
Ratkaisu ei kuitenkaan löydy veroteknisistä kikkailuista. Se löytyy suomalaisten ostovoiman vahvistamisesta, palkkakehityksestä, asumiskulujen hillitsemisestä ja yleisestä talousluottamuksesta.
Hallituksen työn ja yrittämisen verotuksen kevennykset tähtäävät juuri tähän. Ne ovat hitaampi tie kuin veroporkkanat, mutta rakenteellisesti kestävämpi ratkaisu.
Siinä missä hallitus yrittää vahvistaa kasvua ja työllisyyttä, Lindtman toistaa SDP:lle tutun kaavan: yritysverot ylös, kohdennettuja tukia tilalle. Asuntokaupan todelliset esteet jäävät koskemattomiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa talousjärjestö OECD:n tuoreesta raportista. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Jari Koskela totesi, että raportti kertoo Suomen talouden osoittaneen sitkeyttä vakavien kansainvälisen politiikan luomien haasteiden edessä.
Suomalaiset kotitaloudet käyttävät asumiseen poikkeuksellisen suuren osan tuloistaan. Vuokralla asuvien asumismenotaakka on kansainvälisessä vertailussa OECD-maiden korkeimpia. Samalla omistusasuntojen hinnat ovat painuneet alaspäin viime vuosien aikana.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.
Viikon suosituimmat
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
