ostovoima

Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo itse olevansa valmis tarvittaessa päättämään vielä lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat toissijaisiin menoihin. Tiedotustilaisuudessaan aamupäivällä Purra nosti esille kehitysavun, tehottomat tutkimus- ja kehittämismenot, yritystuet, järjestöjen tuet ja yleisesti sellaiset menot, jotka kohdistuvat maasta ulos.

Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.

Ylen aamussa tänään vieraillut kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo, että hallitus ei ole luopunut talouden vahvistamisen tavoitteesta ja velkaantumisen taittamisesta.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra oli Helsingin piispan Teemu Laajasalon vieraana Kirkkopäivillä Seinäjoella lauantaina. Keskustelua käytiin otsikon Ihmisen arvo ja elämän hinta alla. Purra kertoi keskustelussa esimerkiksi pettymyksen hetkistään ja suhteestaan kirkkoon - mutta myös Suomen talouden realiteeteista.

Talousvaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa lähivuosia koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta. Maamme talous on kohdannut lukuisia ulkoisia haasteita, jotka ovat väistämättä säteilleet heikkona talouskehityksenä Suomeen. Talousvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat pitävät hallituksen valitsemaa talouspolitiikan linjaa oikeana.

Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että hallituksen toimilla etenkin tavallisen lapsiperheen taloustilanne selvästi vahvistuu. Verrattuna edelliseen hallitukseen ero on merkittävä.

Hallitus lähti tekemään työtään keväällä 2023 hyvin erilaisen talouden tilannekuvan vallitessa, kertoi valtiovaranministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnassa tänään, kun siellä käytiin läpi valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 liittyvää lähetekeskustelua. Purra kuitenkin muistutti, että palkansaajan ostovoima paranee kunnolla ja nyt noustaan siitä syvästä kuopasta, johon ostovoima viime hallituskauden aikana putosi.

Työ ja yrittäminen on ainut tapa saada Suomi nousuun ja nyt siitä tehdään kannattavampaa, kun suomalaisille jää palkastaan enemmän käteen, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas seurasi mielenkiinnolla kehysriihen tuloksia eilen illalla. Hallintovaliokunnan työskentelyä silmällä pitäen hän kiinnitti huomionsa erityisesti sisäistä turvallisuutta parantaviin päätöksiin. 

Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.

Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.

Rakennusteollisuuden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset tuloveron kevennyksistä ja rahoituksen sääntelyn muutoksista vahvistavat sekä asuntojen kysyntää että tarjontaa.

Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Kaupan liitto kehuu hallituksen puoliväliriihen veropäätöksiä järkeviksi. Ne vahvistavat talouskasvua, ostovoimaa ja palvelutaloutta.

Perusuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra purki tuntojaan torstain kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä. Hallitushan kertoi juuri ennen kyselytuntia, miten se on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Hallitus on tehnyt mittavan määrän erilaisia kasvutoimia ja luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle, jossa hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Hallituksen ohjelma ja teot tähtäävät innovaatioiden sujuvoittamiseen ja sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn Suomeen.

Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa.

Kansainvälinen taloussuhdanne on pitkään ollut ankea, mutta nyt optimismiinkin on pitkästä aikaa aihetta, sillä esimerkiksi Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna ja kasvu vahvistuu ensi vuonna. Inflaatio hidastui Suomessa selvästi jo viime vuonna.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.

Kansanedustaja Miko Bergbom kehotti eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona oppositiopuolueita tutustumaan omiin ohjelmiinsa ennen kuin lähtevät arvostelemaan hallituksen päätöksiä talouspolitiikan saralla. Perussuomalaisten hallituskaudella palkansaajien ostovoima on nimittäin vahvistunut, kun taas edellisen vasemmistohallituksen aikana se heikkeni.

Valtiopäivien avauskeskusteluna keskiviikkona oli pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2025. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti hallituksen politiikkaa, erityisesti sen verolinjaa.

Suomen - ja samalla myös perussuomalaisten - ilmastopolitiikka nousi taas keskusteluun, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra otti videoviestissään esille sen, miten ”edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa”. Viestin takana on EU:sta vastikään uutisoitu tieto siitä, että useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat jäämässä LULUCF:n mukaisista ilmastotavoitteista ja niitä voivat uhata jopa miljardien eurojen sakot.

Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla.

Argentiinasta kuuluu kummia. Hyperinflaatio on taitettu ja talous kasvaa. Presidentti Javier Milein anarkokapitalismi näyttäisi vuoden kokemuksella sittenkin toimivan. Milei on ankarasta vyönkiristyksestä huolimatta säilyttänyt kansan tuen, eikä sosiaalinen tahi taloudellinen katastrofi toteutunut. Ajatukset alkavat itää Suomessakin.

Demarit jatkoivat vaihtoehtobudjettinsa vaihtoehtojen puutteen esittämistä tänään hallituksen kyselytunnilla. Kansanedustaja Timo Harakka yritti esittää yrittäjän ystävää kysymällä, voidaanko yrittäjien joulu pelastaa.

- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.