LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokoaikaisten palkansaajien ostovoima kasvoi 3,5 prosenttia vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. Nimellisansiot nousivat samalla tahdilla, kun kuluttajahinnat pysyivät ennallaan. Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund iloitsee kehityksestä ja arvioi, että koko ostovoimakuoppa umpeutuu todennäköisesti jo tänä vuonna.
Suomalaisten palkansaajien ansiot kasvoivat tuntuvasti vuoden 2025 viimeisellä vuosineljänneksellä ja myös vuositasolla, kertoo Tilastokeskus.
Hyvinvointialueilla nimellisansiot nousivat eniten, peräti 6,7 prosenttia. Etlan vanhempi tutkija Ville Kaitila kommentoi X:ssä kehitystä hurjaksi.
– Julkinen sote-sektori pamautti pöytään taas kovat ansiotason kasvuprosentit.
Julkinen #sote-sektori pamautti pöytään taas kovat #ansiotason kasvuprosentit. Indeksi (2. kuva) kertoo hurjasta kehityksestä.#JulkinenTalouspic.twitter.com/knqJgVnt8R
— Ville Kaitila (@VilleKaitila) February 5, 2026
Valtion budjettitaloudessa ansiot nousivat vähiten, 2,6 prosenttia. Muilla sektoreilla kasvu vaihteli 2,7–5,2 prosentin välillä.
Vuoden 2024 ansiotasoindeksi nousi 3,4 prosenttia, ja reaaliansiot kasvoivat 1,8 prosenttia. Säännöllisten ansioiden indeksi vahvistui 3,9 prosenttia. Teollisuusliiton Timo Eklund kiteyttää tilanteen Iltalehdelle näin:
– Siitä pitää kyllä olla iloinen. Vaikuttaa siltä, että ostovoimakuoppa, jota on yritetty palkankorotuksilla kuroa umpeen, on kuroutumassa umpeen selkeästi nopeammin kuin mitä vielä alkuvuodesta odotettiin.
– Siihen, että päästäisiin vuoden 2021 toisen neljänneksen lähtötasoon, on matkaa enää yksi prosentti.
Eklund uskoo, että koko kuoppa kurotaan umpeen hyvin todennäköisesti jo tänä vuonna. Myös Etlan Aki Kangasharju totesi keskiviikkona talouden suunnan kääntyneen nousuun, vaikka se näkyy ensin työllisyydessä eikä heti tuotannossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.
Valtiovarainministeri Riikka Purra puolusti maanantaina Ylen A-studiossa hallituksen veronkevennyspolitiikkaa. Vaikka julkisen talouden sopeutus on käynnissä, kokonaisveroaste jopa kevenee tällä hallituskaudella. Purra myös korostaa, että veronmaksajan rahan käyttämisessä on syytä olla tarkkana.
Kotitalouksien ostovoima on kääntynyt kasvuun ja vahvistuu entisestään vuonna 2026. Arvonlisäveron kevennys elintarvikkeissa ja muissa arjen perushyödykkeissä on yksi tekijä tässä myönteisessä kehityksessä.
Perussuomalaiset näkee, että nykyisen hallituksen toteuttama ostovoiman korjauspaketti tuottaa tulosta ja suunta on oikea. Edellisen hallituksen aikana suunta suomalaisten ostovoimassa oli täysin päinvastainen.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee vuonna 2026 vihdoin samalle tasolle kuin vuonna 2020. Korkean inflaation vuosina 2021–2023 ostovoima romahti yhtä paljon kuin sen arvioidaan nyt kasvavan vuosina 2024–2026. Positiivista käännettä ovat vauhdittaneet reaalipalkkojen nousu ja veronkevennykset, jotka ovat taittaneet aiemmat veronkiristykset.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.
