LEHTIKUVA
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoo maahanmuuttajien olevan Suomelle voimavara. Samalla hän myöntää, että maahanmuuttajien työttömyys on korkeampi ja työsuhteet epävarmempia. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, kuinka suuresta erosta on kyse.
Turja Lehtonen kirjoitti Tekijä-lehden blogissa tällä viikolla, että maahan muuttaneet tekevät työtä, maksavat veroja ja kasvattavat lapsiaan siinä missä muutkin. Hänen mukaansa he eivät ole taakka vaan voimavara. Kirjoituksessa hän vaatii hallittua maahanmuuttoa, onnistunutta kotoutumista ja reiluja työmarkkinoita.
Lehtosen mukaan neljä viidestä ulkomaalaistaustaisesta on työssä tai aktiivinen työnhakija. Tilanne on hänestä lähes yhtä hyvä kuin koko väestössä.
Luku pitää suurin piirtein paikkansa: työvoiman ulkopuolella on 21 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 16 prosenttia suomalaistaustaisista. Työvoimaan kuuluvista ulkomaalaistaustaisista joka kuudes on kuitenkin työtön.
Tilastokeskuksen mukaan 20–64-vuotiaiden työttömyysaste oli vuonna 2024 noin 16,7 prosenttia, suomalaistaustaisilla 6,6. Ulkomaalaistaustaisia on 12 prosenttia työvoimasta, mutta neljännes työttömistä.
Lehtonen toteaa itsekin, että työllisyys vaihtelee lähtöalueen mukaan. Erot ovat suuria. Työllisyysaste oli korkein EU-, Efta- ja Pohjois-Amerikka-taustaisilla, 81 prosenttia, kun suomalaistaustaisilla se oli 79. Matalin se oli Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla, 53 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan Afrikan ja Lähi-idän maista tulleiden työllisyys oli heikoin. Myös sukupuolten ero on selvä: ulkomaalaistaustaisista miehistä hieman yli 70 prosenttia oli työllisiä, naisista alle 60.
Lehtosen mukaan maahanmuuttajien työttömyyden syy ei ole työhalun puute. Hän kirjoittaa, että ”työhön pääsyssä ja työmarkkina-asemassa on esteitä”.
Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista 23 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa, suomalaistaustaisista 13.
Vuokratyötä tekee seitsemän prosenttia (suomalaistaustaiset 2 %) ja nollatuntisopimuksella työskentelee kuusi prosenttia (suomalaistaustaiset 4 %). Osa-aikatyötä tekevistä 43 prosenttia kertoo syyksi, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisista 12 prosenttia työskentelee työntekijäammatissa, suomalaistaustaisista kolme prosenttia.
Lehtonen kirjoittaa, ettei työntekijän syntymämaa ratkaise hänen arvoaan ja että samasta työstä kuuluu saada sama palkka.
Ihmisarvo on kaikilla sama. Ihmisarvo ja työmarkkina-arvo ovat kuitenkin eri asioita.
Työmarkkina-arvo määräytyy sen mukaan, mitä työnantaja saa työntekijän tuottamasta työstä. Siihen vaikuttavat osaaminen, koulutus, kokemus ja kielitaito.
Tilastokeskuksen vuoden 2021 kyselyssä yli 90 prosentilla ulkomailla syntyneistä työllisistä ei ollut ennen Suomeen muuttoa suomen tai ruotsin kielen taitoa tai he olivat korkeintaan aloittelijoita. Työnhaussa vaikeuksia kokeneista yli puolet piti kielitaidon puutetta tärkeimpänä esteenä.
Sama palkka samasta työstä on hyvä periaate. Samoin se, että pätevin hakija valitaan kuhunkin tehtävään.
Lehtonen vaatii hallittua maahanmuuttoa. Hän ei kerro, mikä määrä on hallittu.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt tulevan hallituksen tavoitteeksi vähintään 45 000 työperäistä nettomaahanmuuttajaa vuodessa. Jopa SAK piti lukua ylimitoitettuna. Teollisuusliitto ei ole kertonut, missä menee hallitun ja hallitsemattoman ero.
Vaatimus lisämaahanmuutosta ei ole ay-liikkeelle uutta. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kirjoitti Afrikan-matkansa jälkeen syksyllä 2023, että ”Eurooppa myös tarvitsee ja haluaa työvoimaa Afrikasta”, ja viittasi samassa yhteydessä hoitoalan värväykseen.
Ay-liikkeen johto ja elinkeinoelämä korostavat molemmat jatkuvan maahanmuuton tarvetta, vaikka jo maassa olevien työllistyminen on heikkoa. Jotta voimavaraväite olisi uskottava, pitäisi jo maahan tullut voimavara saada ensin töihin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, perussuomalaisten 3. Varapuheenjohtaja Simo Grönroos käsitteli maahanmuuton määrää sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia Helsingissä keskiviikkona. Grönroos nosti esiin vieraskielisen väestön nopean kasvun, maahanmuuttajien heikon työllisyyden, korkeat toimeentulotukiosuudet sekä koulujen turvallisuuden heikkenemisen. Grönroosin mukaan pääkaupunkiseudun väestönmuutos on jo Euroopan suurinta.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kiinnittää huomiota Helsingin Sanomien julkaisemiin tietoihin, joiden mukaan jo yhdeksällä asuinalueella pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaiset muodostavat enemmistön. Purra kuvaa väestönmuutosta häkellyttävän rajuksi ja varoittaa sen taloudellisista ja yhteiskunnallisista seurauksista.
Perussuomalaiset on tehnyt kaiken sen, mitä hallitusohjelmassa ja hallituskumppaneiden kanssa on voitu tehdä maahanmuuttopolitiikan parantamiseksi. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan tämä on hyvä alku, mutta ei vielä riitä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion mukaan Suomeen tarvitaan maahanmuutolle lakiin kirjattu yläraja. Hän ehdottaa rajaksi 0,1 prosenttia väestöstä eli nykyisellä väestömäärällä noin 5 600 henkilöä vuodessa.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius tyrmää vihreiden vaatimukset laittomasti maassa oleskelevien turvapaikanhakijoiden laillistamisesta ja palveluiden laajentamisesta. Vigeliuksen mukaan Suomen täytyy palauttaa paperittomat kotimaihinsa ja pitää kiinni viranomaisten tekemistä kielteisistä turvapaikkapäätöksistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää myönteisenä, että kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyväksynyt aiempaa tiukemman maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Samalla hän muistuttaa, että ohjelma ei saanut eduskuntaryhmässä yksimielisyyttä.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
