Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan mukaan kielenvaihto ei ole salaliittoteoria vaan julkinen käytäntö: suomalaiset puhuvat ja kirjoittavat toisilleen englanniksi tärkeilyn ja hienostelun tähden. Kotimaan virastot palvelevat suomen- ja ruotsinkielisiä asiakkaitaan englanninkielisillä opasteilla, ja jopa Suomen Akatemia kinuaa suomalaistutkijoilta vain englanninkielisiä hakemuksia.

– Julistan nyt totaalisen sodan kielenvaihtoa ja äidinkielen raiskaajia vastaan. Pyhän vihani kohde on kielenvaihto, äidinkielen häpeily ja hylkiminen, sen ikiarvon kiistäminen. Kielenvaihto tyhmistää meidät, se litistää ja latistaa meistä tasapäisiä tomppeleita. Perivihollisen nimi on ylikansallinen pakkoenglanti. Pakkoenglanti on aivosyöpä, pakkoruotsi on pelkkä pikku päänsärky, Keskisarja jyrisi.

– Boikotoikaamme äidinkielen raiskaajia armottomasti. Kielenvaihtoa vastaan auttaa ainoastaan kielitaistelu. Ehkä taistelu on toivoton, ehkä pakkoenglanti jyrää meidät, mutta jos saappaat jalassa kaatuminen on kunniakasta, niin sitä arvostavat jälkipolvet, jos jokin kielen sirpale meistä säilyy. Älkää siis yhtykö ajan hengen mukaiseen finglishinkieliseen yksiääniseen kuoroon, vaan huutakaa vaikka yksin väliin: ”Perkele!”

Merkittävästi lisää rahaa ei voida tarjota

Puheenjohtaja Riikka Purra kertoi, että vaikka hyvinvointialueita on asiantuntijoiden selvitysten mukaan selvästi liikaa, ei suurin ongelma ole alueiden määrä vaan rahoituslaki, jota Purra pitää ongelmallisena paitsi määräytymisperusteiden myös ennen kaikkea jälkikäteistarkistuksen osalta, jossa alueille annetaan lisää rahaa riippumatta siitä, tarvitsevatko ne sitä vai eivät.

– Vastaavasti alueilla, jotka kärvistelevät ja joissa palvelutarve on huomattavan suurta, kun esimerkiksi väestö ikääntyy voimakkaasti, väestö vähenee ja niin edelleen, ei rahoitus välttämättä ole riittävää, Purra sanoi.

Purran mielestä olisi toivottavaa, jos kaikki puolueet saataisiin samalle kartalle siitä, mikä mallissa alun perin on mennyt pieleen ja mitä varsinaiset ongelmat ovat. Hän toivoo kaikkien myös oppositiossa ymmärtävän, että merkittävästi lisää rahoitusta alueille ei voida tarjota tässä taloustilanteessa, kun velka on reippaasti yli yhdeksänkymmentä prosenttia.

– Seuraavalle hallituskaudelle sanoisin, että minimissään kymmenen miljardia tarvitaan uusia säästöjä. Toivottavasti kukaan ei myöskään vaalikampanjassaan lupaile sote-alueille merkittävästi lisää rahaa.

Muslimienemmistöinen Eurooppa ei kelpaa liittolaiseksi

Purra pitää täysin validina Yhdysvaltain ja presidentti Donald Trumpin viestiä siitä, että Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Euroopassa on kyetty pitämään yllä valtavaa maahanmuuttoteollisuutta ja lisäämään sosiaaliturvaa kaikille maahantulijoille juuri sen vuoksi, että puolustukseen ei ole laitettu sitä rahoitusta, mitä sinne pitäisi laittaa.

– Nyt sitten, kun erityisesti Nato-maat lisäävät puolustusta ja puolustusmäärärahat ja turvallisuusliitännäiset kulut kasvavat, niin monet maat ovat enemmän tai vähemmän vaikeuksissa korkealla velka-asteella. Mitä tulee Yhdysvaltain viestiin siitä, että nimenomaan eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka ja väestönmuutokset Euroopan tasolla ovat ongelmia, niin olen tismalleen samaa mieltä, Purra totesi.

– Hyvä tai paha, Trump on tosiseikka, joka Suomen pitää tunnustaa. Tietenkään Yhdysvallat ei halua liittolaisekseen muslimienemmistöistä Länsi-Eurooppaa, Keskisarja kiteytti.

Kuluttajien ostovoima selvästi vahvistunut

Taloudessa näkyy myös valonpilkahduksia. Kuluttajien ostovoima on varsin selvästi noussut, ja ensi vuonna päästään useimpien tuloryhmien osalta viimein yli siitä kuopasta, johon joitakin vuosia sitten tiputtiin. Se johtuu siitä, että inflaatio on nyt huomattavan hidasta, palkat ovat nousseet reippaasti ja korot ovat laskeneet.

– Miksi sitten ei kuluteta, vaan säästämisaste on jopa korkeammalla kuin pandemia-aikana? Se on varsin inhimillinen seuraus, mikäli ihmiset näkevät tulevaisuuden epävarmana. Pidän tärkeimpänä syynä tietenkin työttömyyslukuja, minkä lisäksi ympäristömme niin turvallisuuden kuin muunkin osalta on muutenkin epävarma. Epäilemättä horisontissa on monenlaisia pilviä, jotka tähän kokonaisuuteen vaikuttavat, Purra pohti.

– Hallitus ei tietenkään voi pakottaa ketään kuluttamaan, mutta on hyvä huomata pieniä valopilkkuja, joita näkyy esimerkiksi siinä, että ihmisten joulubudjetit näyttävät ensimmäistä kertaa vuosiin olevan kasvusuunnassa kyselytutkimusten mukaan. Tärkeintä on, että me johdonmukaisesti ja horjumatta jatkamme tällä linjalla, koska meillä ei ole vaihtoehtoja.