

LEHTIKUVA
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Korkeakoulujen laiton kielenvaihto kuriin
Oikeuskanslerin kertomuksen mukaan englanti on ”käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen ja muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi” Aalto-yliopistossa. Huomautus ei yllätä. Aikalaishulluus humisee akateemisissa sfääreissä. Monet korkeakoulut sekoilevat samoin kansainvälistymiskiimassaan.
Englanti on isänkieli, jolle äidinkieli auttamatta alistuu. Kielenvaihto ei ole salaliittoteoria vaan julkinen käytäntö. Siitä todistavat myös selvitys opetus- ja kulttuuriministeriölle (Janne Saarikivi & Jani Koskinen) sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisut.
Englanninkielistäminen eli suomen syrjäyttäminen halventaa perustuslakia, kielilakia ja yliopistolakia. Rikoksen tekomuoto on törkeä. Esimerkiksi monikulttuurisuus ja ulkomaalaisten houkuttelu eivät oikeuta laittomuuksia.
Lainsäädäntö on ajan tasalla mutta sanktioimatonta. Toisin sanoen, rikoksista ei seuraa rangaistuksia. Miksei? Ennen kansallisvaltio suojeli kansalliskieliään. Nykyisin ne altistuvat byrokraattien patologisille päähänpistoille. Yliopistot hylkivät työkalua, jolla tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden enemmistön aivot toimivat. Äidinkielellään jokainen ajattelee.
Seuraamusten säätäminen ei vaadi ihmisoikeussopimusten kumoamista eikä uutta pykäläviidakkoa. Kielelliset perusoikeutemme toteutuvat, kunhan ryhdistäydymme rankaisemaan niiden rikkojia. Siksi jätimme eduskunnalle toimenpidealoitteen suomen kielen syrjinnän lopettamisesta.
Emme tietenkään vierasta tenttikirjojen ja kurssien osittaista vieraskielisyyttä. Ongelmia ovat itsetarkoituksellisuus ja keinotekoisuus.
Ulkolaisopiskelijoiden yleisimmät kansallisuudet ovat: Kiina, Venäjä, Vietnam, Intia, Bangladesh, Pakistan ja Nepal. Vasta kahdeksantena tulee ensimmäinen EU-maa, heimolaistemme Viro. Pakkoenglanti mielistelee ja kielistelee ilman mitään vastavuoroisuutta. Moskovan, Lahoren ja Katmandun huippuyksiköt tuskin viljelevät suomea ”pääasiallisena opetuskielenä”.
Tämä asia on tärkeä. Tärkeämpi kuin muut. Hyvinvointia tulee ja menee. Jos työpaikat katoavat, sinnittelemme vähätöisinä. Rajat siirtyvät suuntaan tai toiseen. Voimme velkaantua maailman tappiin ja laistaa maksusta taikka velkoihin hukkua ja tekohengityksellä elpyä. Ylikansallisen kapitalismin korppikotkat eivät kalua Suomi-neidon kaikkia luita. Maahantunkeutujat kenties häipyvät ja väestönvaihto vaimenee jossain utopiassa. Mutta kielenvaihto lakkauttaa isänmaan ja suomalaisuuden. Peruuttamattomasti.
TEEMU KESKISARJA/ONNI ROSTILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila: Suomen kielen asemaa parannettava – kieli yhdistää polarisoituneessa yhteiskunnassa

Oikeusministeri Leena Meri Kalevalan päivänä: Kansalliskielten asema on vahva

Teemu Keskisarjan kolumni: Äidinkielen raiskaajille rautapallo jalkaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.