

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta
Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutettu Mika Merano nostaa blogissaan esiin huolen suomen kielen asemasta. Hänen mukaansa kielipolitiikka vaatii perusteellista uudelleenarviointia, sillä pakkoruotsin ylläpitäminen kuluttaa kohtuuttomasti resursseja ilman vastaavaa hyötyä ja englanti valtaa alaa niin palveluissa kuin korkeakouluopetuksessakin.
Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutetun Mika Meranon mukaan kielipoliittisissa väittelyissä keskitytään tyypillisesti pakkoruotsiin, joka herättää paljon tunteita vuodesta toiseen. Pakkoruotsin osalta keskustelu on kuitenkin paikallaan polkemista.
– On uskallettava sanoa, että ruotsin kielellä ei ole valtaosan suomalaisten arjessa juurikaan käyttöä. Ei siis ole ihme, että oppimistulokset jäävät peruskoulunsa päättävillä vuodesta toiseen heikoiksi, hän kirjoittaa.
Blogissaan Merano huomauttaa, että suomenkielisiä on 18-kertaisesti ruotsinkielisiin nähden, mutta silti jokainen näistä on velvoitettu opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä koulutiellään aina peruskoulusta yliopistoon asti. Poliitikkojen ja kielijärjestöjen valtaisasta lobbaamisesta huolimatta enemmistö suomalaisista olisi valmis luopumaan ruotsin pakollisuudesta.
Englanti valtaa alaa
Meranon mukaan viime vuosina pakkoruotsin ohella uudeksi uhaksi on noussut englanti. Englannin uhka ei kuitenkaan perustu koulupakkoon, vaan siihen, että suomi on maailman mittakaavassa erittäin pieni ja uhanalainen vähemmistökieli, jolta maailmankieli valtaa sijaa. Jo nyt on uutisoitu useista tapauksista, joissa suomalaiset eivät ole saaneet palvelua suomeksi.
– Tilanne on uniikin ja identiteettimme määrittävän kielemme osalta täysin kestämätön, Merano varoittaa.
Merano tiivistää, että pakkoruotsin ylläpitäminen kuluttaa kohtuuttomasti resursseja ilman vastaavaa hyötyä ja suomalaisten koululaisten tulisi saada valita kolmas kielensä vapaasti. Samalla on välttämätöntä turvata suomen kielen asema tilanteessa, jossa englanti valtaa alaa niin palveluissa kuin korkeakouluopetuksessakin. Kielellinen yhdenvertaisuus, resurssien järkevä käyttö, suomen kielen elinvoima ja kansallinen identiteettimme edellyttävät, että kielipolitiikkaa ei pidetä muuttumattomana vaan sitä tarkastellaan avoimesti ja ajantasaisin perustein.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- suomen kielen asema englannin kielen ylivalta Mika Merano ruotsinkieliset vähemmistökielet kielipolitiikka suomenkieliset Kansallinen identiteetti oppimistulokset Suomen kieli Yhdenvertaisuus pakkoruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomalaisuuden Liiton tuore kyselytutkimus: Enemmistö suomenkielisistä haluaa, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakkoruotsia
Suomalaisuuden Liiton Verianilta (ent. Kantar Public) tilaaman tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista katsoo, että korkeakoulututkinto tulisi voida suorittaa ilman pakollista ruotsia.

Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumista
Perussuomalainen Nuoriso peräänkuuluttaa pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumista kaikilla koulutusasteilla. Koko kansaa pakottavalle kielelliselle erityiskohtelulle ei ole perusteita tilanteessa, jossa 95 % väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin ruotsia, kaksikielisiä kuntia Manner-Suomessa on vain 11 ja ulkomaalaisia on määrällisesti enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Ari Koponen: Englanninkielinen ylioppilastutkinto ei saa rapauttaa suomen kielen asemaa
Eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakimuutokset, jotka mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen Suomessa tiukoin perustein.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













