LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kevään talousluvuissa näkyy useita myönteisiä merkkejä Suomen talouden piristymisestä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki Facebookissa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki on tyytyväinen alkavista talouskasvun merkeistä ja odottaa, että talouden parempi vire alkaa näkyä yhä vahvemmin myös työpaikkoina, investointeina ja ihmisten arjessa. Vähämäki luettelee Facebookissa useita merkkejä siitä, että talouden osalta käänne parempaan on tapahtunut.
– Vaihtotase on vahvistunut: Suomi on jälleen plussalla ulkoisen tasapainon mittareissa. Kansantalouden tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kulutus on lähtenyt kasvuun maksukorttidatan perusteella, Vähämäki kirjoittaa.
– Arvonlisäverokertymä on kehittynyt myönteisesti, mikä kertoo talouden aktiviteetin piristymisestä. Korjausrakentaminen on piristymässä pitkän heikon jakson jälkeen. Vähittäiskauppa on kääntynyt keväällä nousuun neljän laskuvuoden jälkeen. Majoitus- ja tapahtuma-alalla näkyy hyvää virettä, ja lähimatkailu tukee kesän näkymiä.
Myös kuluttajien luottamus ja ostovoima ovat vähitellen vahvistumassa, Vähämäki jatkaa. Teollisuustuotanto on ylittänyt odotuksia ja noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Puhtaan siirtymän investoinneissa valmistui vuonna 2025 ennätykselliset yli 8 miljardin euron hankkeet. Uusia puhtaan siirtymän hankkeita tuli vireille 24 miljardin euron arvosta.
– Suomeen sijoittui 527 ulkomaista projektia, mikä on 160 enemmän kuin vuotta aiemmin. Edullinen ja lähes päästötön sähkö vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana investointikohteena.
– Suunta on rohkaiseva. Seuraavaksi tärkeintä on, että talouden parempi vire alkaa näkyä yhä vahvemmin myös työpaikkoina, investointeina ja ihmisten arjessa, Vähämäki pohtii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen taloudessa näkyvän pitkästä aikaa aidosti myönteisiä merkkejä vuosien heikon kehityksen jälkeen. Hallituksen vastuullinen talouspolitiikka alkaa hänen mukaansa näkyä sekä teollisuudessa että suomalaisten arjessa.
KOLUMNI | Talous on kääntynyt kasvuun, ja se tulee sotkemaan hallituksen epäonnistumisen varaan laskeneen vasemmiston suunnitelmia monella tapaa, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Viikonloppuna perussuomalaisten Kiihdytysajoissa puolueväelle puhunut puheenjohtaja Riikka Purra nosti puheessaan esiin viime aikojen hyviä talousuutisia.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
