Perussuomalaisten kansanedustajan Ari Koposen mukaan Itä-Suomen yliopiston tutkimustulokset tukevat puolueen pitkäaikaista tavoitetta vähentää lasten ja nuorten ruutuaikaa.
– Tutkimustulokset vahvistavat juuri sitä, mistä olemme jo vuosia puhuneet. Perussuomalaiset on johdonmukaisesti ajanut koulujen kännykkäkieltoa ja lasten sekä nuorten liiallisen ruutuajan vähentämistä, koska olemme nähneet, miten se haittaa keskittymistä, oppimista ja koulurauhaa, Koponen sanoo.
Perussuomalaiset ovat tehneet aiheesta useita aloitteita, vedonneet edelliseen Sanna Marinin (sd.) hallitukseen ja pitäneet asiaa esillä myös eduskunnan sivistysvaliokunnassa.
– On hyvä, että tuuli on vihdoin kääntynyt. Harmillisesti ideologisten kokeilujen vuoksi moni lapsi ja nuori on kasvanut ympäristössä, joka ei todellakaan ole ollut kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle hyväksi, Koponen toteaa.
Tällä vaalikaudella voimaan tullut laki rajoittaa matkapuhelinten käyttöä oppitunneilla. Koposen mukaan rajoituksia tulisi kuitenkin laajentaa koskemaan koko koulupäivää.
– Nykyisellään se on mahdollista säätää erikseen kunnissa, mutta parempi olisi, että koko koulupäivän kännykkäkielto astuisi ympäri Suomea voimaan.
Voi olla haitallista muistille ja oppimiselle
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan runsaasti ruutuaikaa viettäneillä ja älylaitteita käyttäneillä nuorilla muistiin ja oppimiseen liittyvän mediaalisen ohimolohkon harmaan aineen tilavuus oli pienempi kuin muilla nuorilla.
– Runsas ruutuaika ja älylaitteiden käyttö voivatkin olla haitallisia niille aivoalueille, jotka osallistuvat muistiin ja oppimiseen, sanoo Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön väitöskirjatutkija Hannamari Skog.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että runsas ruutuaika oli yhteydessä harmaan aineen suurempaan tilavuuteen tietyillä otsalohkon ja takaraivolohkon alueilla.
– Suurempi tilavuus näillä alueilla saattaa liittyä erityisesti tarkkaavaisuutta, motorisen toiminnan suunnittelua ja visuaalista tiedonkäsittelyä vaativiin sovelluksiin ja peleihin. Aivojen normaalissa kehityksessä murrosiän aikana harmaan aineen tilavuus vähenee ja aivojen toiminta tehostuu. Ruutuajan positiivinen yhteys harmaan aineen tilavuuteen näillä alueilla voi siten heijastaa myös aivojen kehityksen viivästymistä, Skog toteaa.
Myös liikunta näkyy aivojen rakenteissa
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös liikunnan ja fyysisen kunnon yhteyksiä nuorten aivoihin. Runsaampi liikunta oli yhteydessä suurempaan tilavuuteen oikean takaraivon alueella.
Parempi fyysinen kunto puolestaan oli yhteydessä suurempaan päälakilohkon tilavuuteen mutta pienempiin hippokampuksen ja taaemman pihtipoimun tilavuuksiin.
Skogin mukaan elämäntapatekijöiden ja aivojen rakenteiden väliset yhteydet ovat monimutkaisia, eikä niiden pitkäaikaisista vaikutuksista ole vielä riittävästi tietoa.
Lasten ja nuorten kehitystä tuettava
Koponen pitää tutkimusta lisäperusteena lasten ja nuorten ruutuajan rajoittamiselle.
– Tulokset antavat lisävahvistusta sille, että olemme olleet oikealla asialla. Kun tutkimukset osoittavat yhteyksiä runsaan ruutuajan ja aivoalueiden rakenteiden välillä, jotka liittyvät muistiin ja oppimiseen, on selvää, että maalaisjärki ja lasten etu on asetettava etusijalle.
– Ideologisten kokeilujen sijaan tarvitsemme kouluun rajoja, rauhaa oppimiseen ja ympäristön, joka tukee lasten ja nuorten kehitystä, Koponen sanoo.