LEHTIKUVA
THL:ssa työskentelee noin 1 300 henkilöä, ja laitoksen toimintaan käytetään vuosittain noin 80–89 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan on perusteltua kysyä, millaisia konkreettisia tuloksia tällä panostuksella saadaan aikaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Strandman vaatii julkisen rahoituksen vastineeksi mitattavaa vaikuttavuutta.
Kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä valtion organisaatioissa ei voida jatkaa periaatteella, että tehdään niin kuin ennenkin. Hallintoa on kevennettävä, päällekkäistä työtä karsittava ja toimintakulttuuria uudistettava. Jokaisen julkisilla varoilla toimivan organisaation on pystyttävä osoittamaan työnsä tulokset.
– Suomessa perustetaan jatkuvasti uusia työryhmiä, käynnistetään selvityksiä ja toteutetaan hankkeita. Liian usein tuloksena on raportti tai yksittäinen kokeilu, jonka vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tarvitsemme vähemmän hallinnollista pyörittämistä ja enemmän käytäntöön vietäviä ratkaisuja, Strandman vaatii.
Mielenterveysongelmat kuormittavat ihmisiä ja palvelujärjestelmää, ylipaino lisää terveysriskejä ja liikkumattomuus kasvattaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja hyvinvoinnin haasteita. Mielenterveyden ja liikkumattomuuden kustannukset vain kasvavat.
– Siksi on aiheellista kysyä, miten THL:n tutkimus- ja asiantuntijatyö näkyy näiden ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Mitä mitattavia parannuksia on saatu aikaan, ja miten tutkimustieto siirtyy käytännön toimiksi kunnissa, hyvinvointialueilla, kouluissa ja terveyspalveluissa?
THL:n toiminnassa on arvioitava henkilöstöresurssien käyttöä, hallinnon osuutta, hankkeiden tuloksellisuutta ja tutkimustiedon hyödyntämistä. Päällekkäisyydet on tunnistettava ja resurssit kohdennettava sinne, missä niillä saadaan aikaan parhaat tulokset.
– Suomi tarvitsee luotettavaa tutkimusta ja vahvaa asiantuntemusta. Samalla tarvitsemme rohkeutta uudistaa valtion organisaatioita, purkaa turhaa byrokratiaa ja vaatia tuloksia. Vaikuttavuus ratkaisee, sillä organisaation kokoa tärkeämpää ovat tulokset, Strandman painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turvakotien asiakasmäärä on kasvanut voimakkaasti koko 2020-luvun. Vuonna 2025 asiakkaita oli 6 030, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna, jolloin asiakkaita oli 3 055. Kansallinen tilasto ei kuitenkaan kerro, keitä asiakkaat ovat.
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Viikon suosituimmat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.
Yleisradioyhtiö BBC maksaa etnisiin vähemmistöihin kuuluville työntekijöilleen korkeampaa palkkaa kuin valkoisille. Myös vammaiset ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tienaavat enemmän kuin muut samoissa työtehtävissä. Vähemmistöjen näkyvyyttä on lisätty myös ohjelmissa. Nyt vähemmistöjen edustajia näkyy ruudulla niin usein, että se tuntuu monien katsojien mielestä pakkosyötöltä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
