Turvakotiasiakkaiden kasvu on ollut lähes yhtäjaksoista. Asiakasmäärä laski vuosina 2020 ja 2021, ja se on noussut sen jälkeen joka vuosi.
Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisia oli vuoden 2015 lopussa noin 340 000 eli 6,2 prosenttia väestöstä. Vuoden 2025 lopussa heitä oli noin 661 000 eli 11,7 prosenttia.
Kasvukäyrät ovat kansallisella tasolla samansuuntaiset, mutta yhteyttä turvakotiasiakkaiden kasvuun ei voi osoittaa eikä kumota.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei tilastoi turvakotiasiakkaiden ulkomaalaistaustaa. Ulkomaalaistaustaisuutta ei ole turvakotitilastossa määritelty eikä raportoitu.
THL: Asiaa ei tiettävästi ole harkittu
THL:n turvakotipalveluista vastaava kehittämispäällikkö Suvi Nipuli kertoo, ettei kansalaisuutta tai syntymämaata ole kerätty koko sinä aikana, kun THL on koonnut kansallista turvakotitilastoa. Hän tarkisti asian ensimmäisestä THL:n julkaisemasta turvakotitilastoraportista.
– En ole tietoinen, että näitä kysymyksiä olisi harkittu mukaan, Nipuli sanoo.
THL päättää turvakotien tiedonkeruusta itse. Perustana ovat laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, turvakotilaki sekä Istanbulin sopimus, joka velvoittaa keräämään tilastotietoa lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Nipulin mukaan laeissa ei kuitenkaan ole lueteltu jokaista kerättävää muuttujaa. Poikkeuksen muodostavat väkivallan muodot, joiden tilastointia Istanbulin sopimus edellyttää.
Äidinkieli on päätynyt tilastoon, koska sillä on olennainen vaikutus asiakastyöhön. Sen perusteella tiedetään, tarvitaanko työskentelyssä tulkkausta.
Kansalaisuuden tilastoinnissa tilanne on toinen. Sosiaalihuollossa kirjataan tarpeelliset ja riittävät tiedot, ja kansalaisuus voi olla tarpeellinen joidenkin asiakkaiden kohdalla. Turvakodit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti kirjaa kansalaisuutta tai syntymämaata, eikä tieto päädy THL:n turvakotitilastoon.
Mitä taustatietoja kerätään
THL:n vuosittain kokoama turvakotitilasto sisältää tiedon muun muassa asiakkaiden siviilisäädystä, koulutusasteesta ja työvoimaan kuulumisesta. Vuoden 2025 tilastoraportin mukaan koulutusastetieto oli saatavilla 53 prosentilta täysi-ikäisistä asiakkaista ja työvoimaan kuulumisen tieto 78 prosentilta.
Ainoa asiakkaiden taustaa sivuava tieto on äidinkieli, ja sekin raportoidaan vain aikuisasiakkaista. Osalle asiakkaista on lisäksi kirjattu useampi kuin yksi äidinkieli, joten luvut eivät kuvaa suoraan henkilömäärää.
Vuonna 2025 suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhui 67 prosenttia täysi-ikäisistä asiakkaista, kun osuus vuonna 2024 oli 71 prosenttia.
Turvakodit täyttyvät
Asiakasmäärän kasvun rinnalla turvakotien kapasiteetti on kiristynyt. Valtakunnallinen käyttöaste oli vuonna 2025 noin 73 prosenttia, viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.
Tilanpuutteen vuoksi toiseen turvakotiin ohjattiin asiakas 2 420 kertaa, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 1 318. Luku sisältää väkivallan kokijoiden, viranomaisten ja muiden tahojen tekemät paikkatiedustelut. Tilastojen mukaan 375 henkilöä on kirjattu turvakotiin siitä syystä, että ensisijainen turvakoti oli täynnä.
Voimakkain kasvu oli pääkaupunkiseudulla. Siellä ohjattiin tilanpuutteen takia toiseen turvakotiin 1 118 henkilöä, kun edellisvuonna luku oli 577.
Espoon ainoa turvakoti oli täynnä 249 päivänä vuonna 2025, kun vuonna 2024 täysiä päiviä oli 158. Helsingin turvakodit olivat kaikki yhtä aikaa täynnä 48 päivänä (18) ja Vantaan ainoa turvakoti 91 päivänä (21). Kaikki Uudenmaan yhdeksän turvakotia olivat yhtä aikaa täynnä vain yhtenä päivänä.
Turvakotien tilastoraportti on THL:n mukaan tarkoitettu erityisesti päätöksentekijöiden, viranomaisten, turvakotitoimijoiden, median ja kansalaisjärjestöjen käyttöön. Tietoja hyödynnetään turvakotiverkoston kehittämisessä ja turvakotipaikkojen alueellisen jakautumisen suunnittelussa.
Nipuli perustelee tiedonkeruuta sillä, että turvakotitoiminnan ohjaus, arviointi, kehittäminen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen edellyttävät tietoa asiakkuuksista, käyttöasteista ja asiakasmääristä.
Luvut osoittavat turvakotien kasvavan tarpeen. THL ei ole katsonut tarpeelliseksi selvittää, miten kasvu jakautuu eritaustaisten asiakkaiden välillä.
