Koulutus Elämään -säätiö hakee THL:ltä 600 000 euron rahoitusta hankkeelle, joka toisi antirasistisen koulutuksen kaikkiin Espoon kouluihin vuosiksi 2027–2029. Kohderyhmänä ovat luokilla 4.-6 opiskelevat lapset.
Espoon perusopetuksen johtaja Juha Nurmi teki asiasta viranhaltijapäätöksen 16. kesäkuuta.
Kaupunki osallistuu hankkeeseen 13 000 euron työpanoksella – THL:ltä haettavan summan varassa hanke joko toteutuu tai kaatuu. Päätös saadaan loppuvuodesta.
Ideologisesti latautunutta koulutusta
Koulutuksen sisältö on ideologisesti latautunut. Säätiön toiminnanjohtaja Sami Teikko kertoo, että oppilaille opetetaan tunnistamaan ”rasismin ilmenemismuotoja” ja erityisesti pitämään huolta siitä, etteivät he syrji toisia tiedostamattaan.
– Keskustelemme siitä, että ihmiset saattavat joskus toimia huomaamattaan toisia loukkaavalla tavalla, mutta virheistä on mahdollista oppia ja toimia tulevaisuudessa toisia kohtaan oikeudenmukaisesti, Teikko sanoo.
Käsite ”tiedostamaton syrjintä” on peräisin angloamerikkalaisesta antirasismiliikkeestä. Sen tieteellinen pohja on kiistelty: useat tutkijat ovat kyseenalaistaneet, voiko ihminen ylipäätään syrjiä tietämättään.
Koulutuksessa käytetään oppikirjojen mukaista rasismimääritelmää, Teikon mukaan rasismi on järjestelmä, jossa johonkin ihmisryhmään kuuluvaa pidetään alempiarvoisena etnisen taustan, ihonvärin, kulttuurin, uskonnon, äidinkielen tai kansalaisuuden perusteella.
Laajempi pedagoginen kysymys on, sopiiko rasismikoulutus ylipäätään alakouluikäisille. Rasismin käsittely liian varhain saattaa tuottaa jopa vastakkaisen vaikutuksen: lapset, jotka eivät vielä hahmota ihmisiä ihonvärin tai etnisen taustan kautta, oppivat koulutuksen myötä tekemään juuri niin.
Venyttääkö THL tehtäviään
Toinen iso kysymys koskee koulutuksen rahoittajaa.
THL on valtion virasto, jonka lakisääteisenä tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ja seuranta. Silti juuri THL:ltä haetaan rahoitusta hankkeelle, joka on luonteeltaan yhteiskunnallista arvokasvatusta.
THL:n suunnittelija Elina Hyöky ei kommentoi yksittäistä hakemusta kesken valmisteluprosessin, mutta selventää rahoituksen rakennetta. Kyse on terveyden edistämisen määrärahasta, joka perustuu lakiin terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeista.
THL ei itse päätä rahankäytöstä. Laitos tekee esityksen, mutta sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa hankekohtaisen käyttösuunnitelman. Käytännössä siis STM päättää, mahtuuko antirasismikoulutus terveyden edistämisen piiriin.