LEHTIKUVA
Helsingin Sanomat vetoaa nuoriin lukijoihin ja tehtäväänsä demokratian puolustamisessa. Samalla se tekee yksityisyydestä maksullisen lisäpalvelun.
Helsingin Sanomat laskuttaa lokakuusta alkaen lukijoitaan siitä, että nämä kieltäytyvät digitaalisista evästeistä. Maksu on noin viisi euroa kuukaudessa, ja se koskee lehden mukaan kaikkia digilukijoita tilauksesta riippumatta.
Samaan aikaan lehti tarjoaa alle 30-vuotiaille digitilauksen 4,90 euron hintaan. Tavallinen digitilaus ilman näköislehteä maksaa 14,90 euroa. Evästeistä kieltäytyminen maksaa erikseen 4,90 euroa kuukaudessa.
Päätoimittaja Erja Yläjärvi perustelee nuorisotarjousta sillä, että nuorten talous on epävarma ja rahaa kuluu musiikki- ja suoratoistopalveluihin. Yläjärven mukaan ”olisi ylimielistä olettaa, että uutisjournalismi menisi niiden edelle.”
Perustelu kuulostaa yllättävän rehelliseltä. Päätoimittaja myöntää, ettei maan päälehden journalismin taso ole nuoria lukijoita houkutellut.
Syitä nuorten tilaajakatoon on todennäköisesti muitakin kuin epävarma taloustilanne. Helsingin Sanomien luotettavuus ja maine on heikentynyt pitkään.
Lehden toimittajia on tuomittu maanpetosrikoksesta. Toimitus on myös julkaissut kansalaisaloitteiden allekirjoittajien nimiä, koetellut kunnianloukkauksen rajoja ja saanut Julkisen sanan neuvostolta useita langettavia päätöksiä vuodesta 2023 alkaen, muun muassa olennaisten asiavirheiden korjaamatta jättämisestä.
Samalla kun päätoimittaja rivien välistä tunnustaa Hesarin laatuongelmat, hän laskuttaa lukijaa siitä, ettei tämä halua olla mainostajien tuote.
Ymmärrys nuoren taloudesta päättyy siihen, missä alkaa lehden mainostulo.
Evästeperustelu on avoimempi. Hesarin tavoitteena on Yläjärven mukaan pysyä laadukkaana kotimaisena mainosvaihtoehtona Googlen, Metan ja Tiktokin maailmassa.
Sanoman mukaan evästeistä kieltäytymisen maksu vastaa tuloa, jonka yhtiö muuten saisi kohdennetusta mainonnasta. Lehti ei peittele tarkoitustaan teknisillä selityksillä tai puheella paremmasta käyttökokemuksesta. Se kertoo suoraan, että kyse on menetetystä mainosrahasta.
Helsingin Sanomat esiintyy mielellään vallan vahtikoirana, kansalaisoikeuksien puolustajana ja digitaalisen ajan vastuullisena toimijana. Kun kyse on omasta liiketoiminnasta, periaatteet näyttävät joustavan. Lukijan yksityisyydelle on laskettu markkina-arvo, ja lasku lähetetään sille, joka ei halua tulla seuratuksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Helsingin Sanomat julkaisi eilen intoa heruttelevan kirjoituksen, jonka mukaan Suomen tulisi kuulla Espanjan viesti ja ”tunnustaa tosiasia” eli ottaa lisää maahanmuuttajia. Toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, itse juttu sisältää tärkeän viestin suomalaisille: sama kieli ja uskonto helpottavat siirtolaisten kotoutumista. Siksi Espanjan linja on Suomessa mahdoton.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää erikoisena Helsingin Sanomien pyristelyä riippumatonta tuomioistuinta kohtaan Viestikoekeskus-jutussa. - Aiemmin media on katsonut, että tuomioiden arvostelu nakertaa oikeusvaltiota ja lukuisat oikeusoppineet ovat pitäneet vastaavaa toimintaa halventamisena, joka syö oikeuden nauttimaa arvostusta ja luottamusta, Junnila ihmettelee.
Viikon suosituimmat
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
