Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Koponen syyttää Opetushallitusta islamin valkopesusta: ”Kenen asialla Opetushallitus on?”

Oppositio kiljuu suunnanmuutosta – IMF ja kansainväliset instituutiot tukevat hallituksen talouslinjaa

PS-Naiset: Kamppailulajien leimaaminen ääriajattelun tai väkivallan kasvualustaksi on vastuutonta ja epärehellistä yleistämistä

Vasemmistopolitiikka kylvää konkurssia Suomelle – Koskela: Säästötoimien pitää kohdistua valtion epäolennaisiin menoihin

Koponen ihmettelee SDP:n jarruttamista kansallista turvallisuutta vahvistavassa lainsäädännössä: ”Suora kutsuhuuto Venäjälle”

KRP epäilee Foxtrot-verkoston pyörittäneen 300 kilon huumekauppaa Suomessa – Ruotsin median mukaan johtaja on Iranin hallinnon suojeluksessa

Aittakumpu tyytyväinen: Hallitus selvittää sydäniskuriryhmien toiminnan turvaamista syrjäseuduilla

Seppänen: Hoitoalan kielitaitovaatimukset palautettava – potilasturvallisuus on laitettava etusijalle

SOSTEn pääsihteeri: Palkkakatto ei koske meitä – järjestö saa silti 84 prosenttia rahoistaan veronmaksajilta

Väkivalta Tampereen vappumielenosoituksessa puhuttaa – Mäkelä: ”Häiriköinti naamioituneena pitäisi kieltää”

Ammattiliittojen kattojärjestö kipuilee kehitysapuleikkauksista, valitti hallinto-oikeuteen – tilinpäätös paljastaa, mihin rahat oikeasti menivät

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”

Britannia asetti pakotteita Suomeen turvapaikanhakijoita ohjanneille – Antikainen: Vieläkö löytyy rajalakia vastustavia eduskunnasta?

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla

Aittakumpu vaatii Opetushallituksen purkamista ja siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä

Saksalaismiehen autoisku vaati Leipzigissa useita uhreja

yksityisyys

Tekoäly muuttaa maailmaa samaa tahtia kuin muutkin meneillään olevat hallitsemattomat tapahtumat – ilmastosta geopolitiikkaan. Koululaitoksessa tekoälyn mahdollisuudet on havaittu ja luokkahuoneissa AI:n hyödyntäminen on täydessä vauhdissa. Koulukirjoja tosin vaaditaan jo takaisin digitaalisuuden tuoksinassa.

Ruotsalaisista nuorista 75 prosenttia on käyttänyt generatiivista tekoälyä viimeisen vuoden aikana. Vaikka ensimmäinen yleiseen käyttöön kehitetty työkalu ChatGPT lanseerattiin vasta alle vuosi sitten.
Konsulttiyritys Atean järjestämässä pyöreän pöydän <a href="https://www.atea.se/digitalisering-i-skolan/ai-skola/">keskustelussa</a> kävi selväksi, että koululaisille tekoälyn hyödyntäminen on monin tavoin positiivinen arjen asia. Se mahdollistaa jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti räätälöidyn oppimispolun. Näin opettajillekin jää enemmän aikaa ydintehtäväänsä eli oppimisen tukemiseen.
Almedanin politiikkaviikolla järjestetyssä tapaamisessa oli paikalla ilmeisen tiedostavaa porukkaa, sillä nuoret pitivät tärkeänä sitä, että tekoälyä käytetään eettisesti, opiskelijoiden yksityisyyttä ja turvallisuutta kunnioittaen: ”On tarpeen luoda selkeät ohjeet ja säännöt tekoälyteknologian käytölle ja kouluttaa sekä opiskelijoita että opettajia tekoälyn eettisistä näkökohdista.&#8221;
Toimintamallit hakusessa
Säännöt tekoälyn käyttöön saattavatkin olla paikallaan, sillä uunituoreen <a href="https://www.ungdomsbarometern.se/rapportslapp-back2school-2023/">Nuorisobarometrin</a> (Ungdomsbarometern) mukaan yli puolet koululaisista on käyttänyt tekoälyä tavalla, jonka sallittavuudesta heillä itsellään ei ole tietoa. Onko sääntöjä edes olemassa, siitäkin ei oltu varmoja.
Tällä hetkellä ei Ruotsissa olekaan kansallisia ohjeita siitä, miten opiskelijat voivat käyttää tekoälyä. Kouluviraston mukaan chattibotit lisäävät huijaamisen riskiä ​​ja viranomaiset kehottavatkin opettajia varovaisuuteen arvosanojen antamisessa. Varsinkaan jos nämä eivät tiedä, miten opiskelijan hengentuotos on saatu aikaan.
”Enemmän kirjoja &#8211; vähemmän digitaalisuutta”
Porvarihallituksen opetusministeri Mats Persson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-manga-elever-anvander-ai-for-att-fuska-i-skolan">haluaisi</a> saada aikaan valtakunnallisen sääntökehyksen tekoälyn käytölle kouluissa. Ohjeistuksen puuttuessa rehtorit ovat jo lähteneetkin omille urilleen. Jotkut oppilaitokset ovat jopa estäneet ChatGPT:n koulun koneilta. Tätä opetusministerikään ei sulje pois.
&#8211; On selvää, ettei vanhalla mallilla voi jatkaa. Kokeita ja opetusta pitää järjestää useammin luokissa. Meidän pitää keskittyä enemmän kirjoihin ja vähemmän digitaalisiin työkaluihin.

Tekoäly valtaa maailmaa ja kouluissa ollaan etukenossa – vanhat säännöt eivät toimi ja uudet puuttuvat

Tämä valtioneuvoston paikkatietopoliittinen selonteko pyrkii toteuttamaan hallitusohjelman tavoitetta kehittää käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi, totesi perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen.

&#8211; Tällaisia toimintoja ovat muiden muassa turvallisuusviranomaisille tehtävä yhteinen paikkatietoalusta, josta selviää kulloinenkin tilannekuva. Pidämme hyvänä myös selontekoon sisältyvää tavoitetta yritystoiminnan mahdollisuuksien kehittämisessä.
Tiedonkeruun laatuvaatimukset yhdenmukaisia
Hakkaraisen mielestä yksi erinomainen esimerkki tällaisesta on metsävaratiedon tehokkaampi hyödyntäminen, mikä on tehokas keino lisätä metsätalouden harjoittamista.
&#8211; Toisaalta tällaisissa hankkeissa tulee huolehtia siitä, että henkilötiedot luovutetaan järjestelmään vain siinä laajuudessa kuin ne ovat tarpeen. On myös olennaista, että tiedonkeruun laatuvaatimukset ovat kaikille toimijoille ja koko maassa yhdenmukaiset.
Ihmisten liikkumista ei pidä kytätä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on joiltakin osin erittäin huolestunut niistä ei-toivotuista vaikutuksista, joita digitalisaatioon sekä hallituksen tavoitteisiin liittyy.
&#8211; Yksi tällainen uhka pahimmasta päästä on kansallinen satelliittipaikannusjärjestelmä, joka mahdollistaa yleiseen käyttöön paikannuspalvelut, eli ihmisten liikkumiseen liittyvän kyttäysjärjestelmän, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Teuvo Hakkarainen huomautti.
Ei paranna autoilijoiden asemaa
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä näkee, että tällaisilla uudistuksilla ei paranneta suomalaisten autoilijoiden asemaa.
&#8211; Uudistuksen takaa pilkistää ruuhkamaksujen käyttöönotto tulevaisuudessa. Tällaista kehitystä perussuomalaiset vastustavat voimallisesti, niin nyt kuin jatkossakin, Hakkarainen painottaa.
&#8211; Samalla on huomioitava se uhkakuva, että ulkopuolisten tahojen mahdollisuus puuttua liiaksi kansalaisten yksityiselämään kasvaa.
”Sääntelyn lisäämistä tuskin kukaan kaipaa”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että lainsäädäntöä on uudistettava – ainakin osittain &#8211; nyt selonteossa kerrottujen tavoitteiden varmistamiseksi.
&#8211; Tässä yhteydessä tulee huolehtia siitä, etteivät ne luo uuden sääntelyn tarvetta liiaksi. Sääntelyn lisääntymistä tuskin kukaan kaipaa, Hakkarainen totesi.

PS: Yhteinen paikkatietoalusta luo mahdollisuuksia, mutta…”Tavoitteena ei saa olla kansalaisten kyttääminen tai liikenteen ruuhkamaksut”