LEHTIKUVA
Kansanedustaja Vilhelm Junnila pitää erikoisena Helsingin Sanomien pyristelyä riippumatonta tuomioistuinta kohtaan Viestikoekeskus-jutussa. - Aiemmin media on katsonut, että tuomioiden arvostelu nakertaa oikeusvaltiota ja lukuisat oikeusoppineet ovat pitäneet vastaavaa toimintaa halventamisena, joka syö oikeuden nauttimaa arvostusta ja luottamusta, Junnila ihmettelee.
Helsingin Sanomien toimittajien tuomiot Viestikoekeskus-jutussa jäävät pysyväksi, sillä Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa. KKO:n päätös ei miellytä Helsingin Sanomien toimitusta, ja myös Journalistiliitto narisee jutun lopputuloksesta.
Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että Helsingin Sanomien toimittajat syyllistyivät maanpetosrikoksiin, ja Suomen kansallisen turvallisuuden katsottiin vaarantuneen.
– Nyt HS arvostelee KKO:n päätöstä olla antamatta valituslupaa. Aiemmin media arvosteli hovioikeuden tuomiota, jossa toimittajien rangaistuksia kovennettiin ja harkinnassa on asian vieminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
– Vaikka tapaus on poikkeuksellinen, Helsingin Sanomien pyristely riippumatonta tuomioistuinta kohtaan on vielä erikoisempaa. Aiemmin media on katsonut, että tuomioiden arvostelu nakertaa oikeusvaltiota ja lukuisat oikeusoppineet ovat pitäneet vastaavaa toimintaa halventamisena, joka syö oikeuden nauttimaa arvostusta ja luottamusta.
HS-toimittajat tuomittiin Helsingin Sanomissa vuonna 2017 julkaistusta jutusta, jossa kerrottiin useita sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi. HS oli myös aikeissa julkaista lisää vastaavia artikkeleita.
Salaiseksi luokiteltua tiedusteluaineistoa ei todellakaan tule käsitellä yksinomaan journalistisin periaattein, Junnila kirjoittaa.
– Oikeusvaltion kannalta on kestämätöntä, kun maan päälehdessä suhtaudutaan voimassa olevaan lainsäädäntöön ja tuomioihin yhtä leväperäisesti kuin kansalliseen turvallisuuteen.
– Eikä kysymys ole edes pelkästään turvaluokitellun aineiston julkaisusta tai sen yrittämisestä. Vihamieliset valtiot ja muut tahot voisivat päästä käsiksi turvallisuussalaisuuksiin toimittajien kokoaman aineiston ja sen säilyttämisen vuoksi. Tämä on kertakaikkiaan niin vakavaa ja vastuutonta toimintaa, että sitä ei tulisi miltään osin vähätellä tai halventaa – etenkään, kun media on itse nostanut tikun nokkaan ihmisiä, jotka ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään erilaisiin tuomioihin.
Helsingin Sanomien toimittajat syyllistyivät maanpetosrikoksiin niin kutsutussa Viestikoekeskuksen tapauksessa. Suomen kansallisen turvallisuuden katsottiin vaarantuneen.
— Vilhelm Junnila (@vilhelmjunnila) December 17, 2025
Nyt HS arvostelee KKO:n päätöstä olla antamatta valituslupaa. Aiemmin media arvosteli hovioikeuden tuomiota,…
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Korkein oikeus päätti, että Viestikoekeskus-jutun käsittely ei jatku ylimmässä oikeusasteessa. Päätös ei miellytä Journalistiliittoa, joka vähemmän yllättäen pohdiskelee asiaa vain toimittajien vapauksien vinkkelistä.
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.
