Helsingin käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan Viestikoekeskuksen jutun kirjoittaneet Helsingin Sanomien toimittajat syyllistyivät maanpetosrikokseksi luettavaan turvallisuussalaisuuden paljastamiseen. Päätoimittaja Antero Mukan mielestä tuomioistuimen päätös kaventaa sananvapautta.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 julkaistussa jutussa kerrottiin useita sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Toinen jutun kirjoittaneista toimittajista tuomittiin 50 päiväsakkoon. Toisen artikkelin kirjoittamiseen osallistuneen toimittajan rooli kirjoitustyössä katsottiin vähäisemmäksi, ja siksi hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Syytettynä oli myös yksi Helsingin Sanomien esimiestoimittaja, jonka syytteet käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi, koska hänen ei katsottu osallistuneen salaisuuksien paljastamiseen rikoksen tekijänä tai avunantajana.

Oikeus määräsi HS-artikkelin poistettavaksi

Viestikoekeskusjutun lopputulos voitaneen katsoa varsin lieväksi, sillä, syyttäjä vaati kaikille kolmelle vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Suomen rikoslaissa turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu maanpetosrikosten joukkoon.

Helsingin Sanomissa yli viisi vuotta sitten julkaistussa jutussa kerrottiin yksityiskohtaisia tietoja yli vuosikymmenen takaisista sotilastiedustelun tehtävistä, toiminnasta, organisaatiosta, suorituskyvystä ja hankinnoista. Käräjäoikeuden tuomion mukaan tiedot olivat keskeisesti peräisin puolustusvoimilta.

Oikeuden mukaan Helsingin Sanomien verkkosivuilla oleva Viestikoekeskus-artikkeli määrättiin poistettavaksi ja ”hävitettäväksi”.

Toimittajan työtä voi tehdä myös rikkomatta lakia

Viestikoekeskusjuttu on puhuttanut kansaa jo useita vuosia. Helsingin Sanomien leiristä on prosessin alusta saakka viestitetty suurta hämmästyneisyyttä ja ihmetystä, ikään kuin Helsingin Sanomille tulisi yllätyksenä, että oikeusvaltiossa viranomaiset tekevät työtään. Helsingin Sanomien pääviesti on alusta saakka ollut, että prosessi ”luo pelkoa vapaalle tiedonvälitykselle”.

Helsingin Sanomien viestintä ja huolipuhe vapaasta tiedonvälityksestä ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että Helsingin Sanomat on vuosikausien ajan mielellään esiintynyt moraalinvartijana, joka hanakasti aina tilaisuuden tullen muistuttaa kaikille muille, että sananvapauden käyttöön kuuluu vastuullisuus.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho aiemmin huomauttikin Helsingin Sanomia kaksinaismoralismista ja muistutti, että suurin osa toimittajista pystyy hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia.

HS-päätoimittaja unohti sananvastuun

Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan tuoreissa somekommenteissa lehden toimittajien tuomioon liittyen ei sananvastuuta enää muisteltu, vaan päätoimittaja murehtii lähinnä sitä, että lain rikkomisen seuraamukset hankaloittavat toimittajan työtä.

Toisenlaisen näkökulman tarjoaa esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman, joka muistuttaa Helsingin Sanomia, että laki on sama kaikille, eikä toimittajilla ole työstään johtuen erityisoikeuksia venyttää lain rajoja.

SUOMEN UUTISET

Tulosta

Tagit