

Sananvastuusta kärkkäästi moralisoivan Helsingin Sanomien kaksi toimittajaa tuomittiin käräjillä Viestikoekeskus-jutussa
Helsingin käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan Viestikoekeskuksen jutun kirjoittaneet Helsingin Sanomien toimittajat syyllistyivät maanpetosrikokseksi luettavaan turvallisuussalaisuuden paljastamiseen. Päätoimittaja Antero Mukan mielestä tuomioistuimen päätös kaventaa sananvapautta.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 julkaistussa jutussa kerrottiin useita sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Toinen jutun kirjoittaneista toimittajista tuomittiin 50 päiväsakkoon. Toisen artikkelin kirjoittamiseen osallistuneen toimittajan rooli kirjoitustyössä katsottiin vähäisemmäksi, ja siksi hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen. Syytettynä oli myös yksi Helsingin Sanomien esimiestoimittaja, jonka syytteet käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi, koska hänen ei katsottu osallistuneen salaisuuksien paljastamiseen rikoksen tekijänä tai avunantajana.
Oikeus määräsi HS-artikkelin poistettavaksi
Viestikoekeskusjutun lopputulos voitaneen katsoa varsin lieväksi, sillä, syyttäjä vaati kaikille kolmelle vähintään puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Suomen rikoslaissa turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu maanpetosrikosten joukkoon.
Helsingin Sanomissa yli viisi vuotta sitten julkaistussa jutussa kerrottiin yksityiskohtaisia tietoja yli vuosikymmenen takaisista sotilastiedustelun tehtävistä, toiminnasta, organisaatiosta, suorituskyvystä ja hankinnoista. Käräjäoikeuden tuomion mukaan tiedot olivat keskeisesti peräisin puolustusvoimilta.
Oikeuden mukaan Helsingin Sanomien verkkosivuilla oleva Viestikoekeskus-artikkeli määrättiin poistettavaksi ja ”hävitettäväksi”.
Toimittajan työtä voi tehdä myös rikkomatta lakia
Viestikoekeskusjuttu on puhuttanut kansaa jo useita vuosia. Helsingin Sanomien leiristä on prosessin alusta saakka viestitetty suurta hämmästyneisyyttä ja ihmetystä, ikään kuin Helsingin Sanomille tulisi yllätyksenä, että oikeusvaltiossa viranomaiset tekevät työtään. Helsingin Sanomien pääviesti on alusta saakka ollut, että prosessi ”luo pelkoa vapaalle tiedonvälitykselle”.
Helsingin Sanomien viestintä ja huolipuhe vapaasta tiedonvälityksestä ovat räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että Helsingin Sanomat on vuosikausien ajan mielellään esiintynyt moraalinvartijana, joka hanakasti aina tilaisuuden tullen muistuttaa kaikille muille, että sananvapauden käyttöön kuuluu vastuullisuus.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho aiemmin huomauttikin Helsingin Sanomia kaksinaismoralismista ja muistutti, että suurin osa toimittajista pystyy hyvin tekemään työtään rikkomatta lakia.
1/5 Media on huolissaan siitä, että valtakunnansyyttäjä vaarantaa demokratian ja sananvapauden?
Kaikkien näiden vuosien jälkeen on todettava, että lol.https://t.co/hSgSZfmUrQ
— Jussi Halla-aho (@Halla_aho) October 30, 2021
HS-päätoimittaja unohti sananvastuun
Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan tuoreissa somekommenteissa lehden toimittajien tuomioon liittyen ei sananvastuuta enää muisteltu, vaan päätoimittaja murehtii lähinnä sitä, että lain rikkomisen seuraamukset hankaloittavat toimittajan työtä.
Pelkkä toimittajien vankeustuomion uhka ja pitkä julkinen paine kaventavat sananvapautta Suomessa. Toimittajien ja toimitusten kynnys tarttua tärkeisiin aiheisiin nousee. Tämä heikentää kansalaisten mahdollisuuksia muodostaa käsityksensä siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 2/2
— Antero Mukka (@anteromukka) January 27, 2023
Toisenlaisen näkökulman tarjoaa esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja Wille Rydman, joka muistuttaa Helsingin Sanomia, että laki on sama kaikille, eikä toimittajilla ole työstään johtuen erityisoikeuksia venyttää lain rajoja.
Toisin kuin Sanomatalolla kuvitellaan, HS-lehti ei ole lain yläpuolella. Toisin kuin moni kuvittelee, HS ei useinkaan varmista selustaansa edes oikeudellisesti. Lehden toimitus on niin humaltunut vallastaan, että se on alkanut käyttää sitä täysin häikäilemättä ja pidäkkeettä. 1/3 pic.twitter.com/bzXXj2zxDm
— Wille Rydman (@willerydman) January 27, 2023
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Antero Tuomo Pietiläinen Laura Halminen Viestikoekeskus maanpetos sananvastuu rangaistus rikos tuomio Wille Rydman Helsingin Sanomat Sananvapaus Jussi Halla-aho media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Onko Helsingin Sanomat kertonut satuja, valtionsalaisuuksia, molempia vai ei kumpaakaan? HS joutuu puntariin sekä Wille Rydmanista että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta

Helsingin Sanomat ehdotti isänpäivän aamuna isänpäiväkorttien askartelusta luopumista – somekansalta täystyrmäys: ”Uskomatonta roskaa”

HS: ”Vartija teki natsitervehdyksen Israelin joukkueelle Münchenin EM-kisoissa” – Hesari jätti jotain oleellista kertomatta

Uutuuskirja Journalismin kuolema: Suomalainen media sortuu henkilönpalvontaan, ihastuu feminismiin, höpöttelee noituudesta, kertoo yksipuolisesti lempiaiheistaan

Helsingin Sanomat kutsuu inhokkipoliitikkojaan lehden pääkirjoituksessa rotiksi – Halla-ahon mukaan Hesarin linjassa jo putinistis-göbbelsiläistä henkeä

Wille Rydman teki kirjan kujanjuoksustaan, keskustelee tiistain Mediaillassa tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa (suora lähetys)

Helsingin Sanomat ensin pilkkasi pääkirjoituksessaan konkurssin tehnyttä julkkisyrittäjää – nyt päätoimittaja selittelee kömmähdystä somessa

Wille Rydman elinkeinoministeriksi, Helsingin Sanomat reagoi nostamalla esiin vanhan törkyjutun – kieltäytyy kertomasta lukijoilleen, että jutusta on käynnissä rikostutkinta
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.