Tulkkauksen kustannukset kasvavat – rahavirta jää hämäräksi

Hyvinvointialueet maksoivat tulkkaus- ja käännöspalveluista vuonna 2024 yhteensä 35,3 miljoonaa euroa, noin neljä miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös Maahanmuuttoviraston tulkkauskulut nousivat vuodessa 2,9 miljoonasta 3,8 miljoonaan euroon.

Kustannukset kasvavat samaan aikaan, kun julkinen talous etsii säästöjä lähes kaikista menoista.

Kela kilpailutti vuonna 2024 tulkkauspalvelunsa seitsemässä osassa. Sopimukset ovat puitejärjestelyjä: Kela ei sitoudu tiettyyn ostomäärään, mutta tilausten yläraja on julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilman mukaan noin 45 miljoonaa euroa. Kela arvioi tilaavansa palveluja noin 30 miljoonalla eurolla.

Sopimuskausi on kahdesta neljään vuotta. Yksittäinen julkinen hankinta voi olla kymmenien miljoonien eurojen arvoinen.

Kelan sopimuskumppaneita ovat Youpret, Semantix, Suomen Tulkkauspalvelu ja Túlka.

Miljoonaluokan markkina muutaman yrityksen hallussa

Julkisen sektorin tulkkauspalveluja välittää käytännössä pieni joukko yrityksiä. Yritykset kilpailevat samoista hankinnoista ja vievät toistensa voittoja markkinaoikeuden arvioitavaksi.

Saatavilla olevissa hankinta- ja ostolaskuaineistoissa samat yritykset toistuvat useiden julkisten tilaajien toimittajina.

Hyvinvointialueiden avoimet ostolaskut kertovat, että tilaajat käyttävät yrityksiä hyvin eri tavoin. Varsinais-Suomen hyvinvointialue maksoi vuonna 2025 Monetra Oulu Oy:lle noin 3,5 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Summa on yläraja, koska alue on kirjannut yhtiön laskut yhdelle asiantuntijapalvelujen tilille ja mukana voi olla muutakin kuin tulkkausta.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kirjaa tulkkauksen omalle tililleen, jolle kertyi vuonna 2025 noin 1,36 miljoonaa euroa. Siitä 94 prosenttia, noin 1,28 miljoonaa euroa, meni Monetra Oulu Oy:lle. Youpretin ja Semantixin osuudet olivat tästä vain murto-osa.

Valtiolla kuva on toinen. tutkihankintoja.fi -palvelusta tehdyn haun mukaan Semantix Finland Oy:n valtionhallinnolle kirjaamat ostot olivat tammi–syyskuussa 2026 noin 1,43 miljoonaa euroa. Summa kuvaa palveluun raportoitua ostodataa, joka voi tarkentua myöhemmin.

Suurin asiakas on Maahanmuuttovirasto, noin 593 000 euroa, ja toiseksi suurin tuomioistuinlaitos, noin 486 000 euroa.

Pääkaupunkiseudun tilaajien aineistossa Semantix ja Túlka kuuluvat eniten laskuja lähettäneisiin toimittajiin.

Kaksi hyvinvointialuetta ei kerro koko maan tilannetta, sillä muut alueet eivät julkaise ostolaskudataansa avoimesti. Havainto on silti selvä: Kelalla on sopimuskumppaneita neljä, valtion virastoilla käytössä on Semantix ja kahdella hyvinvointialueella tulkkausrahat menevät valtaosin Monetralle.

Yritysten mallit ovat erilaiset. Monetra kertoi vuonna 2022 työllistävänsä 60 kuukausipalkkaista työntekijää ja käyttävänsä lisäksi noin 400 freelance-tulkkia. Youpretin tulkit tekevät keikat sovelluksen kautta freelancereina.

Läpinäkyvyydessä puutteita

Veronmaksajan näkökulmasta keskeinen ongelma on läpinäkyvyyden puute. Hyvinvointialueet, kunnat ja valtion virastot maksavat tulkkauspalveluista miljoonia euroja, mutta tarkastelluissa hankintapäätöksissä osa yksikköhinnoista oli peitetty liikesalaisuuteen vedoten. Osassa asiakirjoja hintatietoa ei ollut julkaistu päätöksen yhteydessä.

Helsingin kaupungin hankintapäätöksissä hintatietoja on salattu liikesalaisuuksiin vedoten, eikä Kelan kilpailutuksen todellisia yksikköhintoja ole julkaistu. Näistä syistä sopimusten keskinäinen hintavertailu on ulkopuoliselle vaikeaa.

Julkisesti saatavilla olevien hintojen perusteella tulkkauksesta voidaan laskuttaa huomattavia summia. Youpretin hinnaston mukaan pikatulkkaus maksaa 1,70 euroa minuutissa eli noin 102 euroa tunnilta. Ajanvarauksella tehtävä etätulkkaus maksaa 57,60 euroa tunnilta ja paikan päällä tehtävä tulkkaus alkaa noin 75 eurosta tunnilta ilman arvonlisäveroa. www.youpret.com/fi/tulkki/suomi/

Julkisten tilaajien kilpailuttamat hinnat voivat olla alempia, mutta tarkkoja sopimushintoja ei tiedetä.

Tulkki saa vain osan laskutuksesta

Sovelluksen kautta työskentelevien tulkkien mukaan keikoista maksetaan tyypillisesti noin 30 euroa tunnilta tai vähemmän. Lisäksi kyse on freelance-palkkiosta, josta tulkki maksaa itse verot ja yrittäjäkulut.

Julkiset listahinnat ja tulkkien kertomat palkkiot viittaavat siihen, että tilaajan maksaman hinnan ja freelancerille maksettavan korvauksen erotus voi olla suuri. Näitä lukuja ei kuitenkaan voi suoraan käyttää välittäjän katteen mittarina. Kilpailutusten sopimushinnat voivat poiketa listahinnoista, ja erotukseen sisältyy välityksen lisäksi hallintokuluja.

Yritykset perustelevat erotusta muun muassa sovellusten kehityksellä, tietoturvalla, asiakaspalvelulla, laskutuksella, kilpailutuksiin osallistumisella sekä hallinnollisilla kustannuksilla. Tarkka tietoa ei ole saatavilla siitä, kuinka suuri osa veronmaksajien rahoista päätyy tulkeille ja kuinka suuri osa jää välittäville yrityksille.

Kasvava menoerä

Tulkkauskulut ovat edelleen pieni osa julkisen sektorin kokonaismenoista, mutta niiden kasvu on nopeaa. Hyvinvointialueiden tulkkauskulut nousivat vuodessa noin neljällä miljoonalla eurolla, ja Maahanmuuttovirastonkin kulut kasvoivat.

Keskeinen kysymys on se, mitä vastinetta rahoille saadaan. Julkinen ostodata, hankintasopimusten hinnat ja tulkkien palkkiot eivät muodosta avointa ketjua, jotta ulkopuolinen voisi arvioida palvelun kustannusrakennetta tai kilpailutusten tehokkuutta.

Kun julkiselta sektorilta vaaditaan säästöjä ja tehokkuutta, olisi perusteltua, että myös tulkkausten kymmenien miljoonien kustannusrakenne olisi avoimesti nähtävissä. Tällä hetkellä veronmaksaja saa tietää lähinnä loppulaskun.