Maahanmuuttovirasto

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun, selviää Maahanmuuttoviraston kesäkuussa 2025 päivittämästä ennusteesta. Tammi-toukokuun aikana jätettiin vain 771 ensimmäistä turvapaikkahakemusta, mikä on 26 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.

Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden poistamisessa maasta on yksi suuri ja yhteinen ongelma: lähtömaa ei suostu ottamaan vastaan palautettavia kansalaisiaan. Maassa laittomasti oleskeleva henkilö on näin voinut jatkaa vierailuaan, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ruotsissa tähän toivotaan muutosta tiukentamalla lainsäädäntöä.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisiä tietoja koskevan sääntelyn muuttamisesta. Biometrisillä tiedoilla tarkoitetaan teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa.

Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemat tilastot näyttävät, että vuonna 2022 alkanut voimakas maahanmuuton kasvu taittui viime vuonna, kun myönteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä laski noin 6700:lla.

Uuden vuoden alkaessa myös Suomen maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Kansainvälisen suojelun lupiin on tullut merkittäviä muutoksia 2. tammikuuta alkaen, kun ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan. - Muutokset lisäävät uusia, merkittäviä perusteita kansainvälisen suojelun myöntämättä jättämiselle ja lakkauttamiselle, ja samalla Suomen turvallisuus paranee, sisäministeri Mari Rantanen korostaa.

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.

Maahanmuuton kielteisiä seurauksia ja sen aiheuttamaa kaaosta pyritään Ruotsissa vähentämään ohjaamalla turvapaikanhakijat Maahanmuuttoviraston tiloihin odottamaan asiansa käsittelyä. Tiloista poistuminen voi johtaa avustusten ja hakemuksen peruuttamiseen. Toimenpiteiden eräs keskeinen syy on palautusten helpottaminen.

Hallitus päätti budjettiriihessään ehdottaa sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 2,2 miljardia euroa vuoden 2025 talousarviossa. Hallinnonalan määräraha laskee ensi vuonna 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Säästöissä noudatetaan kuitenkin hallituksen päätöstä, jonka mukaan operatiivisissa tehtävissä eli kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrä ei vähene.

Tämän kuun alusta alkaen rajatarkastusviranomainen voi ohjata turvapaikanhakijan Suomen ulkorajalta rajamenettelyyn. Rajamenettelyssä rajatarkastusviranomainen rekisteröi turvapaikanhakijan hakemuksen sekä tallentaa tämän sormenjäljet, allekirjoituksen ja valokuvan. Hakija ohjataan vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, eikä vastaanottokeskuksen alueelta saa poistua ennen päätöstä.

Jatkossa turvapaikanhakijoille ei enää myönnetä oleskelulupia opiskelun, työn tai elinkeinon harjoittamisen perusteella eli kaistanvaihto ei onnistu. Myös turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuden päättyminen muuttuu.

Maahanmuuttoviraston määrittämät toimeentulorajat nousevat marraskuun alussa. Toimeentulorajoja nostetaan, koska ne on päivitetty viimeksi vuonna 2013 eivätkä enää vastaa nykyisiä elinkustannuksia.