LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun, selviää Maahanmuuttoviraston kesäkuussa 2025 päivittämästä ennusteesta. Tammi-toukokuun aikana jätettiin vain 771 ensimmäistä turvapaikkahakemusta, mikä on 26 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana viime vuonna.
Maahanmuuttoviraston tuoreimman arvion mukaan koko vuoden 2025 hakemusmäärä jää 1 500–2 500 hakemukseen, ja vastaavaa määrää odotetaan myös vuodelle 2026.
– Arviota laskettiin aiemmasta, sillä kuluvan ja ensi vuoden aikana ei ole näköpiirissä tekijöitä, joiden perusteella hakemusmäärän voisi odottaa kasvavan nykyiseen verrattuna. EU-alueen viime vuotta rauhallisempi turvapaikanhakijatilanne ja Schengen-alueen sisärajatarkastukset todennäköisesti pitävät Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän maltillisena, kertoo Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä Migrin tiedotteessa.
Vaikka turvapaikkahakemusten kokonaismäärä EU:ssa on edelleen korkealla, Suomi näyttäytyy nyt aiempaa vähemmän houkuttelevana kohdemaana.
Laskua nähdään myös muissa hakijaryhmissä. Ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin tammi-toukokuussa 2025 yhteensä 5 327, mikä on noin 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilapäisen suojelun hakemuksissa nähtiin myös 19 prosentin lasku, kun alkuvuodesta jätettiin 3 310 hakemusta.
Toisaalta opiskeluperusteinen maahanmuutto on jatkanut kasvuaan, ja opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia jätettiin alkuvuonna yli 4 700 kappaletta, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Uusi hallitus on jo tehnyt suuren muutoksen Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, jota kiristetään samanaikaisesti monesta suunnasta. Sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että myös viranomaisten toimivaltuuksia ja tiedonvaihtoa ollaan parhaillaan parantamassa.
Elokuusta 2023 alkaen itärajan kautta Suomeen tuli noin 1 300 kolmansien maiden kansalaista ennen kuin hallitus sulki rajan. Keskusrikospoliisi (KRP) on kertonut tulijoista uusia tietoja. Sen mukaan poliisi on kirjannut noin viisikymmentä rikosilmoitusta, joissa turvapaikanhakija on Suomessa epäiltynä rikokseen syyllistymisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei ole yllättynyt, mutta muistuttaa, kuinka jälleen kerran vihervasemmiston propaganda turvapaikanhakijoiden viattomuudesta ja hädästä on osoittautunut vääräksi.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Lue lisää
Lue lisää
