Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

opiskeluperusteinen maahanmuutto

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto on aikamme kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisissä mittasuhteissaan koko eurooppalaista sivilisaatiota.

– Kyse ei ole enää siitä, että pieni joukko huonosti integroituneita tulijoita aiheuttaisi epäjärjestystä ja taloudellista taakkaa, vaan kyse on siitä, että Afrikasta ja Aasiasta tulevien miljoonien vuosittaisten tulijoiden virrat luovat yhteiskuntia yhteiskuntien sisään ja kantaväestöt jäävät alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan, Simo Grönroos kertoo.
Tämä kehitys on nähtävissä jo monissa Euroopan suurkaupungeissa sekä myös Suomessa, jossa esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajataustaista on jo noin 25 prosenttia väestöstä ja Helsingissä kohta 20 prosenttia.
– Turvapaikkamaahanmuutto on yksi haastavimmista maahanmuuton muodoista. Se tuo eniten huonosti integroituvaa maahanmuuttajaväestöä, ja mikä ironisinta, vaikka sen näennäinen tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, niin se on äärimmäisen tehoton tapa auttaa ketään, sillä tulijat ovat valtaosaltaan tosiasiallisesti elintasosiirtolaisia, Grönroos toteaa.
Turvapaikkaprosessi Euroopan ulkopuolelle
Hänestä humanitaarinen auttaminen on tehokkainta tehdä paikan päällä pakolaisleireillä, jolloin yhden Suomeen otettavan pakolaisen aiheuttamilla kuluilla pystyttäisiin auttamaan moninkertaista ihmismäärää hankkimalla hädän alla oleville ihmisille lääkkeitä, koulukirjoja, parempaa ravintoa ja parempia asuinoloja.
– Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan tulisi siis lopettaa kokonaan ja humanitaarisen auttamisen pitäisi tapahtua paikan päällä pakolaisleireillä, Grönroos sanoo.
Tämä onnistuu hänen mukaansa niin sanotulla Ruanda-mallilla, jossa Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
– Koska turvapaikkamaahanmuutto Eurooppaan on käytännössä elintasosiirtolaisuutta, niin tulijavirta loppuisi nopeasti, sillä harva haluaa maksaa tuhansia euroja matkasta Eurooppaan, jos tietää tulijoiden päätyvän ilman poikkeuksia Ruandan kaltaiseen maahan, jonka elintaso ei houkuttele onnenonkijoita, Grönroos katsoo.
Halpatyövoimalle stoppi
Grönroosin mukaan EU on lisäämässä myös halpatyövoiman maahanmuuttoa muun muassa eräänlaisella kohdemaamallilla, jossa joukkoon väestöräjähdyksestä kärsiviä kehitysmaita, kuten Egyptiin ja Tunisiaan, luodaan työperäisen maahanmuuton pikaväyliä.
– Myös tälle täytyy laittaa loppu, kuten myös kehitysmaista tulevalle opiskelumaahanmuutolle, josta on myös muodostunut helppo sisääntuloväylä eurooppalaisen elintason äärelle. Maahanmuuttoa tulee siis kiristää kaikilla sektoreilla, Grönroos vaatii.
Grönroosin mielestä periaatteena pitäisi olla se, että EU voisi vapaan sisäisen liikkuvuuden alueena asettaa jäsenmaille korkeintaan kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka tiukka kansallisen maahanmuuttopolitiikan tulee vähintään olla, mutta EU ei saisi asettaa ylärajaa sille, kuinka tarkkaan jäsenvaltio voi kontrolloida unionin ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä.
Suomalaisten etua ajamaan
Koulutukseltaan Grönroos on filosofian tohtori historian alalta. Hän on perussuomalaisten eurovaaliehdokas ja pitää suomalaisen mepin tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun ajamista.
– Olen ehdolla eurovaaleissa, koska europarlamentti on tärkeä paikka torpata komissiosta tulevia suomalaisten etuja heikentäviä esityksiä, oli kyseessä sitten Suomen metsiin kohdistuva ylisääntely, suomalaisille kalliiksi tulevat tukipaketit tai maahanmuuttovirtoja lisäävät esitykset, Grönroos selvittää.
Suomen Perusta -ajatuspajaa johtaessaan Grönroos on saanut kerättyä varsin paljon tietoa monenlaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä luotua monia kontakteja eri aloilla vaikuttaviin tiedemiehiin ja asiantuntijoihin. Miehellä on myös vankka kokemus kuntapolitiikasta ja puolueen erilaisissa tehtävissä toimimisesta.
Liittovaltiokehitystä muutettava
Grönroosin mielestä EU:ssa tarvittaisiin täyskäännös sekä liittovaltiokehitykseen että avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaan.
– Euroopan unionia kaupataan Suomen kaltaisille pienille maille sisämarkkina-alueena, mutta todellisuudessa unionissa on viime vuosikymmenet keskitytty poliittisen unionin luomiseen, hän katsoo.
Koko Eurooppa pyritään Grönroosin mukaan sulauttamaan jonkinlaiseksi yhtenäisvaltioksi, joka puuttuu niin pullonkorkkeihin kuin metsänhoitoon, vaikka kummatkaan asiat eivät liity millään tavalla maiden välisen kaupankäynnin esteiden purkamiseen.
– Ylisääntelyn lisäksi EU on jo vuosia harjoittanut huonosti taloutensa hoitavien jäsenmaiden pelastusoperaatioita erilaisten tukipakettien muodossa, joissa Suomi on ollut maksumiehenä. Tukipaketit ovat EU:n omien sääntöjen vastaisia, mutta silti ne on ajettu läpi poliittisista syistä, Grönroos sanoo.
Eurooppa vaarassa näivettyä
Hänen mielestään kaikkein tuhoisimpaan vaiheeseen ollaan siirrytty, kun Euroopan unioni on alkanut harjoittaa omaa rajat auki -maahanmuuttopolitiikkansa, jossa se pyrkii kahlitsemaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta puolustaa ulkorajojaan ja pakollisen turvapaikanhakijoiden taakanjaon avulla pyrkii pakkomonikulttuuristamaan kaikki EU-maat.
– Suomen pitäisi keskittyä purkamaan EU:ta liittovaltiosta kauppaliitoksi, tai jos tämä ei onnistu, niin sitten pyrkimään luomaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parempi kauppaliitto, johon maat voisivat siirtyä.
– Sisämarkkinoille pääsyn lisäksi turvallisuuspolitiikalla on suuri merkitys Suomen liittyessä EU:n jäseneksi 1990-luvulla. Suomi on nyt Naton jäsen ja meillä on iskukykyinen oma armeija, joten emme tarvitse EU:ta turvallisuuspolitiikan takia, Grönroos arvioi.
Euroopan elinvoimaisuus on perustunut historiassa vallan hajauttamiseen ja siihen, että kymmenet erilaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään kaupan alalla ja sitä kautta joutuneet kehittämään hallintojaan ja toimintatapojaan.
– Se, että Eurooppaa johdetaan kiihtyvään tahtiin tulevilla säädöksillä, jotka pakottavat koko maanosan Portugalista Suomeen samaan muottiin, tappaa tämän dynamiikan ja näivettää Euroopan, joka alkaa muistuttaa keskusjohtoista suunnitelmataloutta, Grönroos toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas on odottanut suurella innolla maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä esityksiä saapuvaksi eduskuntaan ja hallintovaliokuntaan. Tänään sisäministeri Rantanen ilmoitti tiedotustilaisuudessaan useista esityksistä, joilla rikkinäistä maahanmuuttopolitiikkaa lähdetään korjaamaan kovalla kädellä.

&#8211; Tätä päivää voisi luonnehtia varsinaiseksi maahanmuuttopolitiikan supertorstaiksi, Mauri Peltokangas toteaa innoissaan ja selaa hallituksen esityksiä.
&#8211; Onhan tässä luettavaa monta sataa sivua. Ei lopu tekeminen ihan heti kesken!
Oleskelulupiin tiedossa muutoksia
Peltokangas kertoo, että esityksen mukaan ensimmäinen oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella myönnettäisiin vain vuodeksi, kun aiemmin sen on saanut neljäksi vuodeksi. Pakolaisten kohdalla oleskelulupa myönnetään jatkossa kolmeksi vuodeksi neljän vuoden sijaan.
&#8211; Kansainvälinen suojelu muuttuu luonteeltaan väliaikaiseksi, aivan kuten pitääkin. Kansainvälistä suojelua ei ole myöskään tarkoitettu opiskeluperusteisen tai edes työperusteisen maahanmuuton väyläksi. Lyhennämme suojelun lupien kestoa niin lyhyeksi, kuin EU-oikeus vain antaa myöden ja estämme maahan turvapaikanhakijoina tulleiden kaistanvaihdon, Peltokangas kertoo.
Rikollisten hyysääminen saa luvan loppua
Aivan erityisen mielissään Peltokangas on kohdasta, jolla estetään kansainvälisen suojelun saaminen Suomessa, mikäli pakolainen syyllistyy erityisen törkeään rikokseen tai mikäli hän vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Kirjausten tarkoitus on poistaa mahdollisimman nopeasti sellaiset henkilöt Suomesta, jotka eivät sitä tarvitse tai jotka eivät sitä ansaitse.
&#8211; Ihmettelen vain ja ainoastaan sitä, mikseivät jo aiemmat hallitukset ole tehneet näitä esityksiä, Peltokangas toteaa ja lisää:
&#8211; Näitähän pitäisi jokaisen suomalaisen poliitikon kannattaa. Turvallisuus ennen kaikkea!
Kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta
Peltokangas katsoo, että Suomen kansalaisuus ja passi ovat itsessään niin arvokkaita, että niitä ei tule jakaa kevein perustein kenellekään. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että suomalaiseen yhteiskuntaan on mahdollista integroitua, jos siihen on oikeasti tahtoa.
&#8211; Hallitus esittää nyt Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä. Nykyisin se on viisi vuotta, jatkossa se olisi kahdeksan vuotta. Lisäksi asumisajaksi laskettaisiin vain sellainen aika, joka on tapahtunut oleskeluluvalla, Peltokangas sanoo ja jatkaa:
&#8211; Myöhemmissä esityksissä tulee vielä toimeentulo- ja nuhteettomuusvaatimuksia sekä kansalaisuuskoe.
Rajamenettely etenee
Peltokangas on mielissään myös rajaturvallisuutta oleellisesti parantavan rajamenettelyn käyttöönotosta. Hän katsoo, että aiemmin viime kaudella säädetyt lait tulivat tarpeeseen hyvin nopeasti, mutta ne eivät vielä täysin riitä vastaamaan hybridioperaatioiden uhkiin. Mahdollisen ongelmatilanteen hallitsemiseksi tarvitaan kaikki mahdolliset keinot.
&#8211; Rajamenettelyn keskeisenä tavoitteena on turvapaikkahakemusten tutkinnan tehostaminen, jotta kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voidaan palauttaa nopeasti. Tällä estetään sellaisten henkilöiden liikkuminen Euroopan unionin alueelle, joiden motiiveista emme voi olla varmoja, Peltokangas kertoo.
&#8211; Turvapaikanhakijat joutuvat rajamenettelyssä olemaan rajalla tai sen välittömässä läheisyydessä käsittelyn ajan. Käytännössä turvapaikanhakija pysyy hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella, kunnes hänen asiansa on tutkittu, Peltokangas toteaa.
Työtä on vielä paljon edessä
Esityksistä löytyy myös monta muuta Peltokankaalle tärkeää kohtaa. Kaiken kaikkiaan paketti on niin laaja, että sen käsittelyyn menee valtavasti aikaa valiokunnassa.
&#8211; Esimerkiksi vastaanotto- ja käyttörahoja tullaan pienentämään nyt väliaikaisesti, ja niiden tasoa tullaan tarkastelemaan myös pitemmällä aikavälillä. Tämä on myös osa maahanmuutosta leikkaamista, joka on ollut perussuomalaisille jo pitkään tärkeä teema vaaleissa, Peltokangas sanoo ja jatkaa:
&#8211; Tämä on hyvä ja vauhdikas alku maahanmuuttokirjauksien etenemiselle, mutta työtä riittää koko hallituskaudelle ja vielä tulevillekin hallituksille.
&nbsp;

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Monet oppilaitokset ovat huomanneet maahanmuuton ikiliikkujaksi, jonka avulla laitos saa käytännössä loputtoman määrän opiskelijoita, joiden määrän perusteella valtio tukee oppilaitoksia rahallisesti. Tämä kyseenalainen toiminta on alkanut viime aikoina paljastua jo suurelle yleisöllekin.

Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010224585.html?fbclid=IwAR1agAqnIp268GS7M2IKUroVTk_PH7AOaArOTfw5XzC9Hx15RlmaZ-YuIcI">kirjoittaa</a> 15.2. etenkin venäläisiä opiskelijoita haalineen pohjoispohjanmaalaisen Jedu-ammattiopiston joutuneen opetushallituksen kiinnostuksen ja viranomaistoimien kohteeksi kyseenalaisen toimintansa takia. Seitsemän kunnan alueella Oulun eteläpuolella toimivan Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän eli Jedun epäillään muun muassa hyväksyneen suomea lainkaan osaamattomia opiskelijoita, vaikka sillä on lupa vain suomenkielisen opetuksen järjestämiseen.
Tammikuun alussa Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010005186.html">kertoi</a> Jedun haalineen viime vuosina erityisesti venäläisiä opiskelijoita. Opetushallitus tekee vuoden loppuun mennessä ministeriön toimeksiannosta poikkeuksellisen toiminnan ja talouden tarkastuksen, joka koskee Jeduun kolmansista maista houkuteltuja opiskelijoita. Kolmansien maiden opiskelijat voivat saada Suomessa ilmaisten opintojen lisäksi ilmaisen asunnon ja opiskelijaruokailun.
Maahanmuuttobisneksen edunsaajat
Maahanmuuttobisneksen monista muodoista ja sen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista kirjoitti vuonna 2022 myös Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos analyysissään <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/">Ketkä hyötyvät maahanmuutosta?</a> Grönroosin mukaan yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa on vaikea saada järkeistettyä sen vuoksi, että liian monet tahot hyötyvät siitä.
&#8211; Myös monet oppilaitokset ovat huomanneet maahanmuuton olevan ikiliikkuja, jonka avulla laitos saa käytännössä loputtoman määrän opiskelijoita, sillä opiskeluperusteinen maahanmuutto on havaittu myös kehittyvissä maissa keinoksi saada jalka oven väliin eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Vuonna 2022 ammattikorkeakoulujen hakijoista 85 prosenttia olikin Euroopan ulkopuolelta, Grönroos kirjoittaa.
&#8211; Koulut avaavat tätä nykyä jatkuvasti uusia englanninkielisiä koulutuslinjoja, joille on ulkomailta käytännössä loputon määrä hakijoita, joiden ensisijainen motiivi ei edes ole itse koulutus. Kouluja eivät opiskelijoiden motiivit kiinnosta, sillä niille oleellista on kasvattaa opiskelijoiden määrää, jonka mukaan valtio tukee oppilaitoksia ja laitos pystyy näin kasvattamaan toimintaansa.
&nbsp;

Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua

opiskeluperusteinen maahanmuutto

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Peltokangas: Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos ottaa valtavan harppauksen eteenpäin

Ulkomaalaisia opiskelijoita haalinut ammattiopisto joutui opetushallituksen suurennuslasin alle – erityisesti venäläiset opiskelijat kiinnostivat Jedua

Uusimmat

Saksan hallituspuolueet yrittävät torjua tulevan vaalitappion käynnistämällä rajavalvonnan kaikilla maarajoilla – oppositio syyttää vaalitempusta, koska turvapaikanhakijoilla on yhä vapaa pääsy maahan

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Suosituimmat

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”