LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
OECD:n tuoreen selvityksen mukaan työperäisten maahanmuuttajien määrä vauraisiin teollisuusmaihin vähentyi noin viidenneksellä viime vuonna. Taustalla ovat etenkin maahanmuuttopolitiikan kiristykset eri maissa sekä taloudellinen epävarmuus.
OECD:n tuore raportti paljastaa merkittävän laskun työperäisessä maahanmuutossa rikkaisiin maihin vuonna 2024. Sitä ennen työperäinen maahanmuutto OECD-maihin oli kasvanut tasaisesti koronapandemian alusta lähtien.
Nyt työperäisten maahanmuuttajien määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi, mikä johtuu osittain taloudellisista suhdanteista ja eri maiden tiukentuneista maahanmuuttopolitiikoista, kuten maahanmuuttoa koskevien lupien kiristymisestä. Asiasta kertoo Financial Times.
Raportin mukaan työperäisten viisumien myöntö on vähentynyt erityisesti korkean osaamisen aloilla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ulkomaisen työvoiman tuloa maahan on kiristetty työlupa- ja viisumikäytäntöjä tiukentamalla.
Trendi näkyy myös Suomessa, missä työperäisten oleskelulupahakemusten määrä on laskussa.
Tänä ja viime vuonna voimaan tulleet lakimuutokset sekä maahanmuuton kiristykset ovat osaltaan vaikuttaneet lupien käsittelyaikoihin ja kielteisten päätösten määrän kasvuun.
Tällä hetkellä Suomessa on paljon työnhakijoita ja työvoimaa on moniin tehtäviin hyvin saatavilla.
– Tämä näkyy myös työntekijän oleskelulupapäätöksissä, sillä noin 14 prosenttia kielteisistä päätöksistä on tehty työvoiman saatavuusharkinnan perusteella, Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset näkee, että Suomen ei pidä houkutella sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Perussuomalaisten linja on, että selkeät pelisäännöt työperäiselle maahanmuutolle ovat myös Suomeen saapuvan ulkomaalaisen työntekijän etu.
Eduskunnan kyselytunnilla opposition vasemmistopuolueet tivasivat hallitukselta toimia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön puuttumiseen. Valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti, että jo pitkään esimerkiksi ammattiliitot ovat nostaneet esille asiaan liittyviä ongelmia, mutta sosiaalidemokraatit eivät ole suostuneet edes kuulemaan tilanteesta.
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Työelämässä tapahtuvaan hyväksikäyttöön ollaan puuttumassa entistä tiukemmin oikeusministeriön työryhmän jätettyä lausuntokierrokselle ehdotuksia rikoslain muuttamiseksi. Tavoitteena on sekä selkeyttää nykyistä sääntelyä että kiristää rangaistuksia, jotta työntekijöiden oikeudet turvattaisiin entistä paremmin.
Viikon suosituimmat
Yleisradion johdon palkkiot jäädytettiin vuosina 2024 ja 2025 osana Ylen säästöpakettia. Ylen hallituksen päätöksellä palkitsemispolitiikkaan palaaminen kuohuttaa kansaa sekä myös Ylen henkilökuntaa, koska Ylessä toteutetaan edelleen eduskunnan linjaamia säästöjä. Säästöjen seurauksena muutosneuvotteluissa moni yleläinen on myös joutunut jättämään työnsä.
Yle esitti uutisissaan viime syksynä, että Saksaan vuonna 2015 tulleista syyrialaispakolaisista 90% on työllistynyt. Tämä ei pidä paikkaansa, sanoo kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Kyseessä oli käännösvirhe.
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila syventyi tällä viikolla Sanna Marinin uuteen muistelmakirjaan, ja havaitsi lukevansa pinnallista teosta, josta ei omintakeisia ajatuksia juuri löydä. - Kirja sisältää päiväkirjamaista tarinaa itseensä läpikotaisin ihastuneesta ihmisestä, joka kokee ihan kaiken itsensä kautta, Turkkila arvioi.
Iltalehti uutisoi (4.11.) Vasemmistonuorten pamfletista, jossa sanotaan suoraan, kuinka ”ainoa mahdollisuus on käydä taisteluun tuotantosuhteiden muuttamiseksi” eli kehotetaan suoraan työväkeä ”taisteluun”. Sen lopputuloksena pamfletissa halutaan työväen valtio. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vasemmiston taistelukehotukset ovat suoraa jatkumoa kommunistisille opeille.
Perussuomalainen Nuoriso pitää hälyttävänä viime päiväisiä uutisista Jyväskylässä toimivasta 14-19-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten nuorten jengistä, joka on viikon mittaan ryöstellyt kadulla useita ihmisiä.
Tampereen kaupunginvaltuusto päättää tänään kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Tärkeimpänä kokonaisuutena valtuusto on päättämässä pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla 37 miljoonan säästöistä.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Helsingin Sanomat on pyrkinyt hämärtämään Perussuomalaisen Nuorison esille nostamaa tapausta oululaisen lukion yhteiskuntaopin opetuksen politisoitumisesta. Suomen Uutisten tavoittama oululaisen lukion oppilas vahvistaa nyt itse yhteiskuntaopin tunnin opetustilanteen sisältäneen poliittista ohjausta.
Diakonia-ammattikorkeakoulun tuore tutkimus esittää kaunisteltua kuvaa maahanmuuton kuluista. Nyt tutkimuksen tekijä, Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö kuitenkin väittää mediassa, että ”joka ainoa euro” tutkimuksessa on huomioitu. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos iskee nyt pöytään – vielä kerran – karut tosiasiat ja kertoo, mikä tutkimuksessa on mennyt pieleen.
Tänä aamuna SDP:n kansanedustaja Pia Hiltunen yllätti puolueensa rivit julkaisemalla Facebookissa kirjoituksen, jossa hän puolusti hallituksen lakiesitystä, jonka mukaan henkilöön liittyvässä irtisanomisessa riittäisi jatkossa perusteeksi asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
