Käräjäoikeudessa käsiteltävä syyte koskee Milan Jaffin epäiltyä törkeää lapsenraiskausta Helsingissä vuonna 2019. Iltalehden mukaan rikosepäily oli syyteharkinnassa jo ennen Jaffin karkottamista Suomesta, joka tehtiin kesken rikosprosessin.
Maahanmuuttovirasto karkotti useista rikoksista tuomitun Jaffin Irakiin viime joulukuussa. Hän oli tullut Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana vuonna 2017.
Oikeusministeri Leena Meri sanoo, ettei ota kantaa Jaffin vireillä olevaan oikeusasiaan.
– Yleisellä tasolla voin kuitenkin todeta, ettei ole järkeä tuoda takaisin Suomeen henkilöä, joka on karkotettu Suomesta ja joka on saanut pysyvän maahantulokiellon esimerkiksi siksi, että hän on jatkuvasti tehtaillut rikoksia tai on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle, Meri toteaa.
Uhrin asema huomioitava rikosprosessissa
Meri painottaa, että rikosprosessissa on huomioitava uhrin asema ja oikeudet. Hänen mukaansa karkottaminen ei saa johtaa siihen, että rikoksen uhri jää ilman oikeutta.
– Haasteena toki on, että rikoksella on aina myös uhri, jonka oikeuksien toteutumiseksi tekijä tulee saattaa teostaan rikosvastuuseen, Meri sanoo.
Ministeri nostaa esiin myös kysymyksen siitä, voiko karkotus joissakin tilanteissa toimia riittävänä seuraamuksena.
– Voisi tietysti ajatella, että ulkomaalaiselle rikolliselle ainoa oikea lopullinen rangaistus on karkottaminen ja pysyvä maahantulokielto. Tässä suhteessa voisi siis olla paikallaan pohtia, onko karkotetuksi tullut henkilö jo itse asiassa saanut asianmukaisen rangaistuksen joutumalla jo kertaalleen karkotetuksi, Meri pohtii.
Palauttaminen Suomeen voisi olla kallista
Jaffin tapauksen kaltaiset tilanteet ovat herättäneet keskustelua myös oikeustieteilijöiden keskuudessa. Rikosoikeuden dosentti ja Turun yliopiston apulaisprofessori Tatu Hyttinen pitää asetelmaa ongelmallisena.
– Olisin yllättynyt ja huolestunut, jos asiasta on ollut tietoa jo karkotusvaiheessa. Silloin täytäntöönpanon tehokkuus on mennyt liiallisuuksiin, Hyttinen toteaa Iltalehden haastattelussa.
Iltalehden mukaan Jaffin mahdollinen palauttaminen Suomeen oikeudenkäyntiä varten voisi maksaa veronmaksajille jopa satojatuhansia euroja.
Vaihtoehtoja karkotetun palauttamiselle
Meri nostaa esiin käytännön kysymyksiä tilanteissa, joissa karkotettu henkilö tuotaisiin takaisin Suomeen.
– Aina, kun tällainen henkilö saapuu Suomeen, voimmeko olla varmoja siitä, että hänet saadaan uudestaan karkotettua? Meri kysyy.
Hänen mukaansa vaihtoehtoja on syytä arvioida laajasti.
– Rikosvastuun näkökulmasta voisi myös pohtia, tulisiko rikosasia käsitellä etäyhteydellä tai siinä maassa, johon henkilö on karkotettu, Meri arvioi.
Maastapoistamisten määrä on kasvanut Suomessa
Maahanmuuttovirasto karkotti viime vuonna Suomesta ennätysmäärän rikoksista tuomittuja ulkomaalaisia. Karkotettuja oli yhteensä 169.
Kasvuun vaikutti vuoden 2025 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka laski kynnystä karkottaa myös kansainvälistä suojelua saaneita henkilöitä.
Poliisin mukaan käännytysten ja maastapoistamisten määrä on kasvanut myös alkuvuonna. Yli puolessa palautuksista taustalla on rikosepäily, rikos tai tuomio.
Hallitus on viime vuosina kiristänyt maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä muun muassa tiukentamalla ulkomaalaisten nuhteettomuusvaatimuksia, nopeuttamalla maastapoistoprosesseja sekä lisäämällä poliisin rahoitusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää kehitystä oikeansuuntaisena. Hänen mukaansa esimerkiksi Milan Jaffin karkottaminen kuvastaa maastapoistojen tehostumista.
Vigeliuksen mukaan yksittäisilläkin karkotuksilla voi olla vaikutusta yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen ja luottamukseen viranomaisia kohtaan.
