Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota

Maahanmuuttovirasto (Migri) vastasi Suomen Uutisten tietopyyntöön, joka koski kiintiöpakolaisvalintoja ja Suojelupoliisin turvallisuusarviointia. Virasto ei tilastoi erikseen, kuinka moni ehdokas on jätetty valitsematta suoraan Supon turvallisuusarvion perusteella. Sen sijaan se tilastoi turvallisuusperusteiset kielteiset päätökset kokonaisuudessaan.

Luvut ovat seuraavat: vuonna 2024 noin kymmenen kielteistä päätöstä, vuonna 2025 alle viisi ja vuonna 2026 tähän mennessä alle viisi. Virasto tarkentaa, että näihin lukeutuvat myös tapaukset, joissa Supon lausunto on voinut vaikuttaa päätökseen.

Supon rooli keskeinen mutta läpinäkymätön

Ulkomaalaislain 116 §:n mukaan maahanmuuttovirasto päättää kiintiöpakolaisen oleskeluluvasta saatuaan Suojelupoliisin lausunnon. Laki velvoittaa viraston ottamaan huomioon sekä valintahaastatteluissa kerätyt tiedot että Supon ulkomaalaislain 36 §:n mukaisen lausunnon.

Maahanmuuttoviraston vastuualuejohtaja Juho Repo kuvaa prosessin lopputulemaa suoraan:

— Yleistä turvallisuutta ja järjestystä sekä kansallista turvallisuutta vaarantavien seikkojen ilmetessä henkilö jää valitsematta Suomeen.

— Suojelupoliisin rooli on tärkeä osa kiintiövalintaprosessia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen ehdokkaan kohtalo ratkeaa kahden viraston yhteistyönä, mutta vastuu hylkäyksestä ei erotu tilastoista. Migri ei pysty kertomaan, montako hylkäystä johtuu yksin Supon arviosta ja montako muista turvallisuusperusteista.

Miksi tarkkoja lukuja ei kerrota

Maahanmuuttovirasto perustelee tietojen niukkuutta tapausten vähäisellä määrällä.

— Maahanmuuttovirasto ei voi antaa tarkempia eriteltyjä tilastoja, sillä tapauksia on hyvin vähän ja niihin liittyy potentiaalinen henkilön tunnistamisen riski, Repo sanoo.

Perustelu koskee sekä vuosikohtaisia tarkkoja lukuja että kansallisuuskohtaista erittelyä. Kun hylkäysten kokonaismäärä vuositasolla on alle kymmenen, yksittäisten tapausten erottelu kansallisuuden mukaan voisi viraston mukaan tehdä hylätyistä henkilöistä tunnistettavia.

Kiintiö on jaettu viiden maan kesken

Vertailukohtaa tunnistamisriskille tuo Suomen pakolaiskiintiön rakenne. Kiintiö on ollut 500 henkilöä vuosittain 2024–2026. Vuonna 2022 se oli vielä 1 500.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan kiintiö on jaettu samalla tavalla joka vuosi: 150 afganistanilaista pakolaista Iranista, 120 kongolaista pakolaista Ruandasta, 100 syyrialaista pakolaista Turkista, 50 venezuelalaista pakolaista Perusta ja 30 Libyasta Ruandaan UNHCR:n hätäevakuointijärjestelyn kautta siirrettyä.

Loput 50 kokonaiskiintiöstä on varattu hätätapauksille, jolla tuodaan kiireellistä suojelua tarvitsevia pakolaisia ilman maasidonnaisuutta.

Ryhmät käsittävät siis satoja henkilöitä, paitsi pienimmät erät, jotka ovat kymmeniä. Migrin tunnistamisriskiperustelu koskee siten vain pientä osaa hylätyistä, ei koko kiintiötä. Tietopyynnön perusteella ei selviä, kuinka moni hylätyistä kuuluu kuhunkin ryhmään.

Supo ei kommentoi

Suojelupoliisi ei lausu julkisuuteen yksittäisistä turvallisuusarvioinneista eikä niiden lukumääristä. Viraston oman ohjeistuksen mukaan turvallisuusselvitysten sisältö ja yksittäistapauksia koskevat arviot ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä, eikä virasto avaa niitä tapauskohtaisesti tiedotusvälineille.

Tämä tarkoittaa, että Supon osuus prosessista jää käytännössä kokonaan viraston oman harkinnan varaan ilman ulkopuolista tarkastusta. Maahanmuuttovirasto tekee muodollisen päätöksen, mutta aineisto, johon päätös nojaa, ei tule julkisuuteen missään vaiheessa.

Mitä jää auki

Turvallisuusperusteisia pakolaisten hylkäyksiä tapahtuu vuosittain, mutta niiden tarkka syy-yhteys Supon lausuntoon, kansallisuusjakauma ja muutoksenhakumahdollisuudet jäävät hämäriksi.

Maahanmuuttovirasto viittaa Supoon tarkempien tietojen osalta, ja Supo puolestaan vetoaa salassapitoon.

Kiintiöpakolaisvalinnan turvallisuusseula toimii siis järjestelmänä, jonka lopputulosta mikään yksittäinen viranomainen ei avaa kokonaisuudessaan julkisuuteen.