

Sisäministeri Mari Rantanen on painottanut, ettei Suomi tee valintoja uskontoon perustuen. Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen, mistä maista pitäisi ottaa, ja sitten kukin maa tekee harkintaa, millaisia painotuksia tehdään. / LEHTIKUVA
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle selvitys pakolaiskiintiön kohdentamisesta: Ketään ei ole syrjitty
Sisäministeriö on toimittanut yhdenvertaisuusvaltuutetulle tämän pyytämän lisäselvityksen pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelusta. Sisäministeriön vastauksessa selvennetään yksityiskohtaisesti, ettei ministeriön poliittinen johto ole ohjeistanut tai käskenyt virkamiehiä syrjimään ketään uskonnon tai millään muullakaan perusteella. Virkamiehet eivät myöskään ole syyllistyneet syrjintään valmistellessaan pakolaiskiintiön kohdentamista.
Sisäministeriön näkemyksen mukaan virkavalmistelussa on toimittu ulkomaalaislain ja hallintolain mahdollistaman harkintavallan rajoissa. Kohdentamispäätöksen valmistelussa tavoitteena oli toteuttaa hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan arvioidaan kiintiön kohdentamista myös maassaan vainottuihin kulttuurisiin ja etnisiin ryhmiin sekä leireillä erityisen huonossa asemassa oleviin.
– Painotuksen taustalla on erilaisten vähemmistöjen erityisen haavoittuva asema ja siitä seuraava erityinen suojelun tarve kriisitilanteissa. Vähemmistöuskontoja koskeva maininta ei estäisi muiden kuin näihin vähemmistöihin kuuluvien valintaa tilanteessa, jossa UNHCR:llä ei olisi esittää kyseisiä ryhmiä, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Suomi jatkaa perinteiseen tapaan
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ryhtyi lokakuussa omana aloitteenaan selvittämään vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelua sisäministeriössä. Hallitus päätti valtioneuvoston yleisistunnossa 28.11.2024, että Suomi jatkaa perinteiseen tapaan samojen pakolaisryhmien vastaanottamista, eli ryhmät ja niiden jakaumat ovat samat kuin vuoden 2024 kiintiössä.
– Epäilysten hälventämiseksi on hyvä, että kohdentamispäätös valmisteltiin kokonaan alusta. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa poliittisen päätöksenteon lainmukaisuuteen, sisäministeriöstä kerrotaan.
Lähivuosina kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskeva lainsäädäntö uudistuu. Kesäkuussa 2024 hyväksytyt EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädännön säädökset edellyttävät kansallisia lakimuutoksia kesäkuuhun 2026 mennessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvapaikkalainsäädäntö pakolaisryhmät vähemmistöryhmät UNHCR maahanmuuttolainsäädäntö hallintolaki Sisäministeriö kriisitilanteet Pakolaiskiintiö Syrjintä Yhdenvertaisuusvaltuutettu Ulkomaalaislaki Hallitusohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista – hallitus äänesti opposition haaveet kumoon
Vasemmistopuolueet esittivät tiistaina valtion talousarviota käsittelevässä eduskunnan täysistunnossa useita muutoksia sisäministeriön hallinnonalaan ja maahanmuuttoon liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi opposition linjaa vastuuttomaksi.

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’
Vihreiden tuoreessa Facebook-päivityksessä arvostellaan hallituksen rasisminvastaista työtä. Vihreiden mukaan rasismin vähentämiseksi hallituksen pitäisi lopettaa ’’ulkomaalaisvihamielisen’’ politiikan tekeminen ja perua päätöksensä.

Tämän vuoden pakolaiskiintiö on pienin miesmuistiin – osa kiintiöstä suunnattu sosialistihallintoa pakeneville venezuelalaisille

Hallintotyö kevenee: Yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite varhaiskasvatuksessa halutaan siirtää ylemmälle tasolle

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi ei valitse pakolaisia uskonnon perusteella
Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen ja sitten kukin maa päättää, millaisia painotuksia tehdään.
Viikon suosituimmat

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa
KOLUMNI | Useimmat aikuiset ovat jossain kohtaa elämäänsä törmänneet siihen meluisaan ja kiusalliseen hetkeen, jolloin pieni lapsi alkaa kovaan ääneen vaatimaan kaupassa karkkia. Vanhempien järkipuhe hammaspeikoista tai kunnon ruoan syömisestä ei tehoa, makealle perso jälkeläinen vain korottaa ääntään. Vanhempien ”Ville-kulta, äidillä ei ole nyt rahaa karkkiin” ei tehoa. Ipanan mieli on lukinnut tavoitteensa – karkkia on saatava hinnalla millä hyvänsä. Jos äiti asettuu poikkiteloin, sen pahempi hänelle. Muut vanhemmat sitten seuraavat huvittuneena tahtojen taistelua.

Antikainen tyrmää Anna Kontulan kantelun: Kontula ei halua, että äärivasemmistolaisesta uhasta puhutaan
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius vaatii kriittisempää tarkastelua sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

Strandman vaatii koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla – asia etenee valmisteluun: ”Tämä on yksi onnistumisistani kansanedustajana”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.

Rostila hermostui EU-mainonnalle: ”Kyse on härskistä tekopyhyydestä ja valtapelistä”
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.

Ministeri Lulu Ranne kiittää klassikkoautojen intohimoisia huoltajia: ”Teillä on merkitystä Suomelle”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne nosti esiin viikonloppuna Lahden Classic Motorshow -näyttelyn avajaisissa autoharrastuksen valtavan yhteiskunnallisen merkityksen. Ministeri korosti, että harrasteajoneuvot eivät ole vain vanhoja autoja – ne ovat elämänkumppaneita, sukupolvia yhdistäviä perinteitä ja osa suomalaista elämäntapaa.

Unkarin uusi johto lopettaa valtiollisen ”valhetehtaan” – valtamedia on demokratian uhka kaikkialla
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.

Venäläissotilaille ei sijaa Euroopassa – Antikainen vaatii Suomea tukemaan Viron esitystä
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.

Vähintäänkin erikoista: Tuomari pyysi anteeksi Trumpin murhayrityksestä epäillyltä
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.













