
Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

MATTI MATIKAINEN
Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen ja sitten kukin maa päättää, millaisia painotuksia tehdään.
MTV:n Huomenta Suomessa aamulla vieraillut sisäministeri Mari Rantanen vakuuttaa, että Suomi ei valitse kiintiöpakolaisia heidän uskontonsa perusteella. Pakolaisten valinnassa voidaan kuitenkin tehdä erilaisia painotuksia.
– Emme tee valintoja uskontoon perustuen. Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen, mistä maista pitäisi ottaa, ja sitten kukin maa, niin kuin Suomikin, tekee harkintaa, että millaisia painotuksia tehdään, Rantanen toteaa.
Uskonto on yksi vainon peruste, mutta se ei ole peruste tehdä valintaa kiintiöpakolaisissa, Rantanen sanoo ja toistaa, että Suomi tekee painotuksia ja valintoja.
– Yhtä lailla pakolaisstatuksella ovat venezuelalaiset kuin afganistanilaisetkin. Painotuksia siis voidaan tehdä, mutta ne eivät perustu uskontoon. Katsomme vain, millaisia maita voisimme auttaa. Prosessit ovat kesken.
Pohjoismaisten poliisijärjestöjen tuoreen yhteisen kannanoton mukaan poliisi on jäämässä Ruotsista alkaneen jengiväkivallan jalkoihin koko pohjolassa.
Poliisijärjestöjen kannanoton mukaan poliisit eivät pysty enää vastaamaan ja ehkäisemään jengiväkivallan leviämistä koko Pohjoismaiden ongelmaksi.
Sisäministeri Rantasen mukaan jengirikollisuuteen suhtaudutaan erittäin vakavasti.
– Vaikka suomalainen poliisi toimii tehokkaasti ja saa rikollisia kiinni, valitettavasti Pohjoismaista on rantautumassa Suomeen vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Rantasen mukaan keskeistä on se, että poliiseja on oltava riittävästi ja samalla poliiseilla on oltava riittävät toimivaltuudet vastata tilanteeseen.
– Näitä ollaankin tekemässä. Esimerkiksi rikostiedustelulainsäädäntö on valmistelussa sekä tässä kohtaa tärkeä tiedonvaihto. On myös tulossa ampuma-aserikosten rangaistusten kiristämistä, Rantanen sanoo.
Hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä poliisille esitetään 17,5 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle. Lisäksi nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan esitetään yhteensä seitsemää miljoonaa euroa.
Sisäministeriö on äskettäin käynnistänyt myös poikkihallinnollisen ankkuritoiminnan kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa ja kehittää ankkuritoimintaa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi.
8Sisäministeri sanoo, että myös rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa eli 15 vuoden ikärajaa on syytä pohtia jatkossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.

Toissa viikolla kolme alaikäistä, ruotsista saapunutta palkkamurhaajaa ammuskeli eri puolilla Tanskaa. Viime tiistaina kioskiin heitettiin käsikranaatti Kööpenhaminassa. Tanskan oikeusministeri sai tarpeekseen ruotsalaisten jengirikollisten turismista ja päätti laittaa tappomatkailulle pisteen.




Eduskunnassa äänestettiin tänään ulkomaalaislain muuttamisesta. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on asettaa työntekijän oleskeluluvan ehdoksi vähintään 1 600 euron alaraja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uutta lakia hyvin perusteltuna.
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Mauri Peltokangas esittävät ministerien kelpoisuusvaatimusten tiukentamista. He ovat jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka mukaan ministerinä voisi toimia vain henkilö, jolla on yksinomaan Suomen kansalaisuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.

Ulkomaalaisten vankien määrä on kasvanut 76 prosenttia kymmenessä vuodessa, kertoo oikeusministeriö. Ulkomaalaisten vankien määrän kasvu selittää koko vankimäärän kasvusta jopa neljä viidesosaa. Suomen 3 900 vangista nyt 950 eli joka neljäs on ulkomaalainen.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää