Ministeri Ranne: Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ennaltaehkäisee jengirikollisuutta
Ennaltaehkäiseminen onkin avainsana, sillä Ruotsissa on jo nähtävissä laajamittaisen maahanmuuttopolitiikan yhteiskunnalliset seuraukset.
18.09.2024 |09:19
MATTI MATIKAINEN
Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi ei valitse pakolaisia uskonnon perusteella
13.11.2024 |16:33
Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen ja sitten kukin maa päättää, millaisia painotuksia tehdään.
MTV:n Huomenta Suomessa aamulla vieraillut sisäministeri Mari Rantanen vakuuttaa, että Suomi ei valitse kiintiöpakolaisia heidän uskontonsa perusteella. Pakolaisten valinnassa voidaan kuitenkin tehdä erilaisia painotuksia.
– Emme tee valintoja uskontoon perustuen. Kaikki kiintiöpakolaiset ovat UNHCR:n määrittelemiä eli pakolaisstatuksella olevia henkilöitä. UNHCR tekee jokaiselle maalle ehdotuksen, mistä maista pitäisi ottaa, ja sitten kukin maa, niin kuin Suomikin, tekee harkintaa, että millaisia painotuksia tehdään, Rantanen toteaa.
Uskonto on yksi vainon peruste, mutta se ei ole peruste tehdä valintaa kiintiöpakolaisissa, Rantanen sanoo ja toistaa, että Suomi tekee painotuksia ja valintoja.
– Yhtä lailla pakolaisstatuksella ovat venezuelalaiset kuin afganistanilaisetkin. Painotuksia siis voidaan tehdä, mutta ne eivät perustu uskontoon. Katsomme vain, millaisia maita voisimme auttaa. Prosessit ovat kesken.
Pohjoismaiden poliiseilta yhteinen vetoomus
Pohjoismaisten poliisijärjestöjen tuoreen yhteisen kannanoton mukaan poliisi on jäämässä Ruotsista alkaneen jengiväkivallan jalkoihin koko pohjolassa.
Poliisijärjestöjen kannanoton mukaan poliisit eivät pysty enää vastaamaan ja ehkäisemään jengiväkivallan leviämistä koko Pohjoismaiden ongelmaksi.
Sisäministeri Rantasen mukaan jengirikollisuuteen suhtaudutaan erittäin vakavasti.
– Vaikka suomalainen poliisi toimii tehokkaasti ja saa rikollisia kiinni, valitettavasti Pohjoismaista on rantautumassa Suomeen vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Rantasen mukaan keskeistä on se, että poliiseja on oltava riittävästi ja samalla poliiseilla on oltava riittävät toimivaltuudet vastata tilanteeseen.
– Näitä ollaankin tekemässä. Esimerkiksi rikostiedustelulainsäädäntö on valmistelussa sekä tässä kohtaa tärkeä tiedonvaihto. On myös tulossa ampuma-aserikosten rangaistusten kiristämistä, Rantanen sanoo.
Rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa syytä pohtia
Hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä poliisille esitetään 17,5 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle. Lisäksi nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan esitetään yhteensä seitsemää miljoonaa euroa.
Sisäministeriö on äskettäin käynnistänyt myös poikkihallinnollisen ankkuritoiminnan kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa ja kehittää ankkuritoimintaa nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi.
8Sisäministeri sanoo, että myös rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa eli 15 vuoden ikärajaa on syytä pohtia jatkossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliisien keinovalikoima rikostiedustelulaki poliisien määrä rikosoikeudellinen vastuu Pakolaisstatus lisärahoitus järjestäytynyt rikollisuus kiintiöpakolaiset Pohjoismaat jengiväkivalta Jengirikollisuus Mari Rantanen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsalaiset jengirikolliset tanskalaisten riesana – Tanskan oikeusministerin kuppi nurin: pitää mahdollisena Tanskan ja Ruotsin välisen vapaan liikkuvuuden lopettamista
Toissa viikolla kolme alaikäistä, ruotsista saapunutta palkkamurhaajaa ammuskeli eri puolilla Tanskaa. Viime tiistaina kioskiin heitettiin käsikranaatti Kööpenhaminassa. Tanskan oikeusministeri sai tarpeekseen ruotsalaisten jengirikollisten turismista ja päätti laittaa tappomatkailulle pisteen.
10.08.2024 |20:34
Lapset palvelevat jengirikollisia henkensä kaupalla – käsikranaatteja säilytetään rennosti yöpöydällä
02.08.2024 |06:55
TV-dokumentti herätti Tanskan – jengirikolliset uineet laillisen yhteiskunnan ytimeen
11.07.2024 |16:28
Työryhmä kehittämään nuorisorangaistusta
09.07.2024 |14:55
Eduskunnassa äänestettiin 1 600 euron tulorajasta työperäiselle maahanmuutolle – Peltokangas: ”Itse olisin valmis tarkistamaan tämän vuoden välein korkeammalle”
Eduskunnassa äänestettiin tänään ulkomaalaislain muuttamisesta. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on asettaa työntekijän oleskeluluvan ehdoksi vähintään 1 600 euron alaraja. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää uutta lakia hyvin perusteltuna.
13.11.2024 |16:24
Viikon suosituimmat
1.
STEA:n tarkastus paljasti järjestön käteislainoja tytäryhtiölle – vaatii avustuksia takaisin
STEA vaatii kotkalaiselta Kakspy ry:ltä takaisin 346 139 euroa avustuksia sen jälkeen, kun vuoden 2022 toimintaa koskeva tarkastus paljasti käteislainoja yhdistyksen osittain omistamalle tytäryhtiölle Kakspy Palvelut Oy:lle.
16.07.2026 |12:08
2.
Sydänliitolla on 20 miljoonan euron sijoitussalkku – silti 50 000 euron puute uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun
Sydänliiton ylläpitämä sydäniskureiden paikannuspalvelu defi.fi on vaarassa loppua 50 000 euron vuosittaisen rahoituspulan vuoksi. Samaan aikaan liiton oma vuosikertomus paljastaa yli 20 miljoonan euron taseen ja miljoonan euron sijoitustuoton.
17.07.2026 |12:02
3.
Sääntöä rikotaan jatkuvasti Uimastadionilla – Helsingin kaupunki: Ilman uima-asua peseytyminen koskee myös burkinia käyttäviä
Helsingin Uimastadionilla on tänä kesänä havaittu tapauksia, joissa burkinia ei ole riisuttu ennen altaaseen menoa tapahtuvaa peseytymistä varten.
17.07.2026 |10:42
4.
Eduskunta koolle istuntotauolta – Mäkelä: ”Naurettavaa kesäteatteria”
Perussuomalaisten Jani Mäkelä muistuttaa, että vaatimuksista huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä 2022, jolloin silloinen omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutui selittelemään Fortumin miljardien eurojen tukea tytäryhtiölleen Uniperille.
16.07.2026 |15:14
5.
STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.
15.07.2026 |12:08
6.
Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.
15.07.2026 |10:50
7.
Kansa otti lain omiin käsiin Etelä-Afrikassa – kaikki laittomasti maassa olevat halutaan ulos
Maahanmuuttokriittiset ryhmät kehottivat laittomasti maassa olevia siirtolaisia ottamaan jalat alleen ja poistumaan Etelä-Afrikasta heinäkuun alkuun mennessä. Köyhät käyvät nyt köyhien kimppuun ja mustat toisten mustien kimppuun. Tuhannet muista Afrikan maista lähtöisin olevat ihmiset ovatkin jo paenneet takaisin kotiseudulleen.
17.07.2026 |09:25
8.
Migri: Toistakymmentä kiintiöpakolaisehdokasta hylätty turvallisuussyistä – tarkkoja lukuja ei kerrota
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.
18.07.2026 |12:17
9.
Britannia esti Sebastian Tynkkysen maahantulon – europarlamentaarikko paheksuu sananvapauden kaventamisesta
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo somekanavillaan, että hänen pääsynsä Britanniaan estettiin viime hetkillä. Hänen oli määrä puhua konservatiivien konferenssissa. Tynkkynen julkaisi keskiviikkona Instagramissa ja X:ssä videon, jossa hän kertoo saaneensa kaksi tuntia ennen lentoa tiedon maahantulon epäämisestä. Ilmoituksen mukaan ”hänen läsnäolonsa ei palvelisi yleistä etua".
15.07.2026 |19:14
10.
Laaja törkeä huumausainerikosvyyhti: 200 kiloa amfetamiinia, kymmeniä kiloja kokaiinia – tuomituista valtaosa ulkomaalaistaustaisia
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
20.07.2026 |12:39
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026
Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026
Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026
Lue lisää